Hyppää sisältöön

Itämeren hyljekantojen elinvoimaisuus turvataan kalastajien tarpeita unohtamatta – päivitetty kannanhoitosuunnitelma valmistui

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 6.9.2024 10.35
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut päivitetyn Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman. Siinä kuvataan keskeiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on turvata merihylkeet osana Suomen rannikon monimuotoisuutta sekä sovittaa yhteen kalastuselinkeino ja kasvavat hyljekannat.

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman päivitystyö on saatu päätökseen, kun maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ja julkaissut suunnitelman 6.9.

Hoitosuunnitelman toimenpideosa kokoaa tiiviisti yhteen keskeisimmät toimet, joilla pyritään parantamaan Itämeren hyljekantojen hoidon tasoa. Toimenpideosion valmistelussa näkökulma hylkeisiin on kokonaisvaltainen. Näkökulma ottaa huomioon merihylkeiden suotuisan suojelutason ylläpitämisen, mutta painottaa samalla konkreettisia toimenpiteitä, millä vastata kalatalouselinkeinolle koituviin yhteiskunnallisestikin merkittäviin haittoihin. 

Itämeren hylkeiden kannanhoitosuunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2018 Suomen riistakeskuksessa ja suunnitelma viimeisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2024. Kannanhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen riistakeskus valmisteli hoitosuunnitelman taustaosion, jossa on muun muassa kuvattu Itämeren hyljekantojen biologiaa ja lajin tilaa, hylkeiden ja kalatalouden vuorovaikutusta, metsästystä, hyljekantojen tähänastista hoitoa sekä hylkeisiin liittyviä sopimuksia, strategioita ja säädöksiä.

Valmistelun tukena on käytetty vuonna 2007 valmistuneen hoitosuunnitelman toteutuksen arviointia, hyljekantojen hoitoon liittyvien sidosryhmien kanssa käytyjä keskusteluja, alueellisten riistaneuvostojen näkemyksiä, Taloustutkimuksen vuonna 2018 tekemää kansalaiskyselyä ja riistakeskuksen kyselyä hylkeenmetsästäjille.

Merihylkeiden kannanhoito on myös suuressa määrin kansainvälistä, ja linjauksiin vaikuttavat useat taustaosiossa esitetyt EU-säädökset ja kansainväliset sopimukset.

Itämeren Suomen merialueen norppakantojen hoidon pääkohdat

Halli
•    Päätavoitteena on, että hallin suotuisan suojelun taso säilytetään.
•    Hallikanta on jo suotuisalla suojelutasolla. Kannan suojelemiseksi ei ole tarpeen perustaa uusia suojelualueita eikä kieltää tai rajoittaa metsästystä laajemmilla alueilla.

Itämerennorppa
•    Tavoitteena on, että itämerennorpan suojelutaso ei vuoteen 2030 mennessä heikkene ja lopulta suotuisa suojelutaso saavutetaan.
•    Itämerennorpan hoitotoimenpiteissä keskitytään erityisesti Suomenlahden ja Saaristomeren tutkimus- ja suojelutoimiin sekä Perämeri-Merenkurkun kannanarvioinnin tarkentamiseen.
•    Itämerennorpan kanta on pitkään kasvanut Perämerellä, joten siellä ei ole tarpeen perustaa sen suojelemiseksi suojelualueita.

Kalastus
•    Parannetaan merihylkeiden tarkoituksenmukaista kannanhoitoa kalastuselinkeinon toimintaedellytysten kannalta riista-, luonnonsuojelu- ja kalataloustoimijoiden yhteistyönä.
•    Vähennetään tehokkaasti kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheutuvia hyljevahinkoja. Kehitetään hyljevahinkoja estäviä pyydyksiä, akustisia hyljekarkottimia, rysiin liitettäviä hylkeenpyyntilaitteita ja hyljesukkia sekä kalankasvatuslaitosten suojaustoimenpiteitä. Mahdollistetaan hallin metsästys nykyistä laajemmin.

Monimuotoisuus ja kestävä hyödyntäminen
•    Parannetaan kokonaisvaltaisesti tietoisuutta ja tutkimusta hylkeistä osana rannikon luonnon monimuotoisuutta ja hyödynnettävänä arvokkaana luonnonvarana.
•    Lisätään hyljekantojen kestävän hyödyntämisen astetta merialueen uusiutuvana luonnonvarana. 
•    Kannustetaan ja koulutetaan hylkeenmetsästäjiä tehokkaan ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen lisäämiseksi. 
•    Keskustelua ja toimenpiteiden suunnittelua varten tarvitaan myös rannikon kalastuselinkeinon monimuotoisuuteen ja muutoksiin liittyviä tutkimus- ja seurantahankkeita.

Liitteet:
Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma
Kannanhoidon taustaosio –  Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma

Lisätiedot:
Ida Anomaa, asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 364, [email protected]
Vesa Ruusila, yksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, erätalousyksikkö, p. 0295 162 051 [email protected]