Kansallinen metsätuhovarautumissuunnitelma lausuntokierrokselle

Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat yhteistyössä valmistelleet luonnoksen uudeksi kansalliseksi metsätuhovarautumissuunnitelmaksi. Suunnitelmassa määritellään merkittävimmät talousmetsien tuhonaiheuttajat, varautumistoimet sekä eri tahojen vastuut. Lausuntoja voi antaa 7.3.2025 mennessä.

Kansallisen metsätuhovarautumissuunnitelman tarkoituksena on toimia ohjaavana ja viestinnällisenä välineenä metsien puustotuhoihin varautumisessa Suomessa. Suunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä hallinnonalan keskeisten toimijoiden ja organisaatioiden kanssa virkatyönä sekä tulosohjauksen ja hankkeiden kautta. Varautumissuunnitelmaa täydentävät metsäalan organisaatioiden omat varautumissuunnitelmat sekä pahimpia tuhonaiheuttajia koskevat yksityiskohtaisemmat valmiussuunnitelmat. Näitä ovat esimerkiksi kirjanpainajaa ja metsäpaloja koskevat suunnitelmat, joita ehdotetaan valmisteltavaksi.

Suunnitelmassa kuvataan talousmetsien merkittävimmät puustotuhojen aiheuttajat ja toimenpiteet niihin varautumiseksi. Lisäksi siinä käsitellään, miten metsien tilaa seurataan ja miten vastuu jakautuu eri toimijoiden välillä metsätuhoihin ja metsien terveyteen liittyen. Suunnitelma korvaa vuonna 2014 laaditun varautumissuunnitelman.

Varautuminen perustuu valmiuslaissa, pelastuslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyyn varautumisvelvollisuuteen, sopimuksiin ja vapaaehtoisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosasto vastaa metsätuhoja koskevan varautumissuunnitelman laadinnasta. Varautumisen vaikuttavuus edellyttää kaikkien metsäalan toimijoiden osallistumista toimiin. Varautuminen kuuluu kaikille.

Metsätuhoihin varautumiseen on panostettu merkittävästi

Metsätuhoihin on Suomessa varauduttu jo pitkään. Metsien puustotuhoista huolestuttiin ensimmäisen kerran jo yli 40 vuotta sitten, jolloin maa- ja metsätalousministeriö nimesi toimikunnan laatimaan ehdotusta metsätuhojen torjumiseksi tarvittavista lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä. Ensimmäinen metsätuhojen torjuntaa koskeva laki tuli voimaan vuonna 1991, ja sitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana uudistettu useaan otteeseen vastaamaan nykyhetken tarpeita. Myrskytuhoihin varautumiseen havahduttiin Suomessa 2000-luvun alkupuolella Ruotsissa mittavia puustotuhoja aiheuttaneen Gudrun-myrskyn jälkeen.

Merkittävä panostus metsien terveyteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi on puolestaan ollut maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus, jonka kautta on rahoitettu useita metsätuhojen torjuntaan, hallintaan ja ehkäisemiseen tähtääviä hankkeita.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sadantaa, kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka lisäävät talousmetsien puustolle aiheutuvia riskejä. Tämä vaatii entistä parempaa varautumista metsähallinnolta, metsänomistajilta ja kaikilta metsäsektorin toimijoilta. Tulevaisuudessa tuhotilanteet voivat olla yhä laajempia tai puustovaikutuksiltaan pahempia, ja tiettyihin tuhonaiheuttajiin, kuten kirjanpainajaan ja metsäpaloihin, on varauduttava entistä paremmin.

”Metsänhoidossa tuhoriskit on huomioitava entistä paremmin, jotta puuston kasvu- ja hiilensidontakyky säilyy. Tuhotilanteisiin on reagoitava ripeästi, jotta laajoilta seuraustuhoilta vältyttäisiin ja puusto elpyisi mahdollisimman hyvin”, sanoo neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski.

Metsänomistajien kannattaa myös itse seurata omien metsiensä puuston kuntoa ja harkita metsäomaisuuden vakuuttamista tuhojen varalta.

Luonnos metsätuhovarautumissuunnitelmaksi ja lausuntopyyntö

Lisätietoja:

Sanna Paanukoski
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 449
etunimi.sukunimi(a)gov.fi

Tiina Ylioja
tutkija, Luonnonvarakeskus
p. 0295 324 916
etunimi.sukunimi(a)luke.fi

Ragnar Höckerstedt
valmiuspäällikkö, Suomen metsäkeskus
p. 050 577 2374
etunimi.sukunimi(a)metsakeskus.fi