Karhun metsästyskiintiöksi esitetään 224 karhua – kiintiö 44 karhua viime vuotta enemmän
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla asetetaan suurin sallittu karhun saalismäärä metsästysvuodelle 2024-2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 26.6.2024.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle karhun metsästyskiintiön, joka on 224 karhua metsästyskaudella 2024–2025. Kiintiö on 44 karhua enemmän kuin edellisellä kaudella. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta hakemusten perusteella.
Karhuja arvioidaan olevan 2 100–2 250 yksilöä ennen elokuussa 2024 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 20 % suurempi kuin edellinen arvio. Luvut eivät ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta. Arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin karhun pentuehavaintoihin, eikä se ota huomioon metsästyskuolleisuudessa tapahtunutta laskua kahden viimeisen vuoden aikana.
Kannan runsastuminen edelliseen arvioon verrattuna johtuu osaltaan siitä, että metsästyspoistuma jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021. Muutos kaadettujen karhujen määrässä johtui etenkin siitä, ettei Pohjois-Karjalassa ollut lainkaan karhunmetsästystä vuonna 2022. Metsästysverotus jäi pienemmäksi myös vuonna 2023.
Viime vuonna kiintiö oli 180. Poronhoitoalueella kaadettiin 20.8.–31.10.2023 välisenä aikana yhteensä 50 karhua. Poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle oli mahdollisuus myöntää karhujen kaatamiseen enintään 130 kannanhoidollista poikkeuslupaa. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät poikkeusluvat yhteensä 106 karhun metsästämiseen. Saaliiksi saatiin 102 karhua.
Yhteensä koko Suomessa, poronhoitoalue mukaan lukien, kaadettiin kannanhoidollisessa metsästyksessä syksyn 2023 aikana 152 karhua. Syksyllä 2022 kaadettiin vastaavasti 135 karhua, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 74 ja poronhoitoalueella 61.
Metsästyksen tarkoituksena ennaltaehkäistä karhun aiheuttamia ongelmia
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Karhu ei ole uhanalaiseksi luokiteltu laji, ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa. Suomen karhukanta on niin korkealla tasolla, ettei vain vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien tiettyjen yksilöiden poistamisella voida hallita karhukannan sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Tämän johdosta Suomessa on säädelty karhukantaa metsästyksellä.
Poronhoitoalueella tavoitteena on karhun aiheuttamien vahinkojen vähentäminen vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla ja karhun kiintiömetsästyksellä (ns. keskeytysmetsästys), josta viimeksi mainittua annettava asetus koskee.
Muualla Suomessa päämääränä on ylläpitää karhukanta ihmisarkana ja siten ennaltaehkäistä kasvavan karhukannan aiheuttamia vahinkoja omaisuudelle ja uhkaa ihmisten turvallisuudelle. Samalla vähenisivät poliisin ja Suomen riistakeskuksen karkotustoimet ja riistakeskuksen myöntämät vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat.
Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhujen aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2023 laskennalliselta korvaussummaltaan 1 650 000 euroa. Edellisenä vuonna laskennallisesti karhun aiheuttamat porovahingot olivat 1 930 000 euroa. Kotieläinvahinkoja karhut aiheuttivat noin 162 000 euron edestä, mehiläisvahinkoja 132 000 euroa ja viljelysvahinkoja 101 000 euroa. Vahinkoja voi tarkastella kartalla ja graafeina maa- ja metsätalousministeriön Riistavahingot-palvelusta.
Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja
Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa oleviin naaraisiin.
Karhusaalis on urosvoittoinen. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Poikkeuslupien kohdentaminen
Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien, kannanhoidollisen metsästyksen kriteerit täyttävien, poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.
Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 18 prosentin ja muualla Suomessa 12 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä.
Liitteet
Asetusluonnos, taustamuistio ja lausuntopyyntö MMM:n Lausuntopyynnöt-sivulla
Aiheeseen liittyvää
Karhukanta Suomessa 2023 (Luonnonvarakeskuksen julkaisu)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, [email protected]