Kehysriihen linjaukset vahvistavat huoltovarmuutta ja ruuantuotannon kestävyyttä
Hallitus linjasi kehysriihessään 21.–22. huhtikuuta valtiontalouden kehyksistä ja keskeisistä toimista tuleville vuosille. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla päätökset ja jatkovalmistelu painottuvat erityisesti ruokasektorin huoltovarmuuden vahvistamiseen, maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä hallinnon menojen sopeuttamiseen. Ruuantuotannosta ei leikata.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa kehysriihessä tehtyjen ratkaisujen merkitystä:
”Kehysriihessä sovituilla ratkaisuilla turvaamme ruoantuotannon toimintaedellytyksiä vaikeassa taloustilanteessa ja vahvistamme huoltovarmuutta. Samalla huolehdimme siitä, että hallinnonalan menot pysyvät kestävällä uralla,” toteaa ministeri Essayah.
Huoltovarmuus keskiössä
Hallitus käynnistää selvityksen ruokasektorin huoltovarmuutta varmistavista toimista. Tarkastelussa ovat muun muassa valkuaisraaka-aineiden ja siementen saatavuus, kasvinsuojeluaineiden toimitusvarmuus, talousveden ja elintarvikkeiden kriittisten kyvykkyyksien turvaaminen sekä kalatalouden huoltovarmuutta tukevat toimet. Toimien tarvetta ja toteutustapaa arvioidaan tulevissa lisätalousarvio- ja talousarvioprosesseissa.
Huoltovarmuuden vahvistamiseen liittyy lannoiteasetuksen muutos, jossa arvioidaan fosforilannoitteiden kadmiumin raja-arvon korottamisen seurauksia. Raja-arvo nousee samalle tasolle kuin Ruotsissa. Tavoitteena on turvata kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus ja huoltovarmuus poikkeuksellisessa markkina- ja tuotantotilanteessa. Kahden vuoden määräaikaisen muutoksen on määrä astua voimaan elokuussa 2026.
Energiaveron palautus tiloille korotettuna kahtena vuonna
Hallitus päätti helpottaa maatilojen taloudellista tilannetta korottamalla energiaveron lisäpalautusta määräaikaisesti energiaverodirektiivin sallimaan enimmäismäärään. Lisäpalautusta korotetaan neljällä sentillä litralta vuosien 2025 ja 2026 palautusten osalta.
Investointeja tukeva korkotukivaltuus vahvistaa maaseudun elinvoimaa
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen valtuutta muutetaan siten, että vuodesta 2027 alkaen korkotukea voidaan myöntää enintään 200 miljoonan euron lainapääomalle vuosittain. Tavoitteena on turvata käynnistyneen kasvun edellyttämät investoinnit ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa.
Verotuksen yrittäjävähennystä korotetaan
Yksityisten elinkeinonharjoittajien, maa‑ ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan edellytyksiä vahvistetaan korottamalla verotuksen yrittäjävähennystä 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Muutos helpottaa osaltaan maa- ja metsätalousalan yrittäjien taloudellista tilannetta.
Biokaasutuotantoa vahvistetaan
Fossiilisista raaka-aineista irtautumista ja ravinnekierrätystä edistetään panostamalla biokaasutuotannon vahvistamiseen. Puhtaan energian ja huoltovarmuuden ministerityöryhmässä käynnistetään keväällä 2026 selvitys biokaasutuotantoa edistävistä toimista huomioiden taloudelliset reunaehdot.
Hevossektorin toiminnan jatkuvuus turvataan
Hevossektorin toiminnan jatkuvuus turvataan raviurheilun lisenssijärjestelmän siirtymävaiheessa vuosina 2027–2029. Uutta rahapelijärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulo siirtyy heinäkuulle 2027. Mahdollinen määrärahatarve arvioidaan ja tarvittavat päätökset tehdään vuoden 2027 budjettiriihessä.
Lehmän poikimahalvauksen hoitamista helpotetaan
Maa‑ ja metsätalousministeriö toteuttaa kalsiumpilotin, jossa selvitetään mahdollisuutta siihen, että eläinten omistajat tai haltijat voisivat tietyin edellytyksin hoitaa lehmän poikimahalvausta omatoimisesti sekä hankkia ja käyttää tähän tarkoitettuja eläinlääkkeitä. Pilotissa edellytyksenä ovat eläinten hyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden varmistaminen.
Kalsiumpilotin tavoitteena on helpottaa viljelijöiden arkea ja varmistaa lehmien avunsaanti poikimahalvaustilanteissa. Hoidon toteuttaminen tiloilla voisi nopeuttaa hoitoa, vahvistaa eläinten hyvinvointia ja kohdentaa eläinlääkäriresursseja muiden kiireellisten tehtävien hoitamiseen.
Hallinnon menojen sopeutukset jatkuvat
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia sopeutustoimia jatketaan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osuus uusista sopeutustoimista on aiempien leikkausten lisäksi 9,9 miljoonaa euroa. Alenevaan toimintamenojen tasoon varaudutaan ensisijaisesti tehtäviä priorisoimalla sekä digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksia hyödyntäen tuottavuutta parantamalla.
Lue myös valtioneuvoston tiedote 22.4.2026: Orpon hallitus: Epävarmuuden ajassa tarvitaan luottamusta ja kasvua vahvistavia toimia
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Sonja Falk, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
ministeriryhmän sihteeri Marjo Loponen, p. 050 308 5411, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
talousjohtaja Matti Hyytinen, p. 02951 62225, etunimi.sukunimi(at)gov.fi