Hyppää sisältöön

Lakiesitys droonien hyödyntämisestä vieraslajipyynnissä etenee eduskuntaan

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 10.10.2024 13.57
Tiedote

Hallitus on hyväksynyt vieraslajilain muuttamista koskevan esityksen, jolla on tarkoitus mahdollistaa droonien hyödyntäminen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Esityksen tarkoituksena on parantaa vieraslajien torjuntaa. Droonin käytön mahdollistaminen tehostaisi erityisesti supikoiran pyyntiä. Supikoira on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle muun muassa saaristossa.

Eduskuntaan etenevän vieraslajilain muuttamista koskevan esityksen taustalla on Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukset vieraslajien torjunnan tehostamisesta sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta arvokkaan suomalaisen luonnon turvaamiseksi. Vieraslajilain muutoksilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja tehostetaan vieraslajien torjuntaa.

Esityksen mukaan säädettäisiin poikkeuksesta metsästyslain säännöksestä, jonka nojalla on kiellettyä jäljittää vieraslajinisäkkäitä pyyntitarkoituksessa. Muutos mahdollistaa droonien hyödyntämisen muun muassa supikoirien pyynnissä. Supikoira on haitallinen vieraslaji, jonka kantaa pyritään määrätietoisesti pienentämään. Supikoira muun muassa tuhoaa maassa pesivien lintujen munia, tappaa lintujen poikasia ja aikuisia sekä haittaa lintujen pesimärauhaa. Supikoirakannan tehokas rajoittaminen on erityisen tärkeää myös tautien, kuten rabieksen ja loistautien leviämisen estämisen kannalta. 

Metsähallitus ja Suomen riistakeskus ovat selvittäneet droonien käyttömahdollisuuksia supikoirien pyynnissä elinympäristöjen kunnostamista edistävän niin kutsutun Helmi-ohjelman vieraspetohankkeen yhteydessä. Kokeiluissa on havaittu, että droonien avulla ruovikoiden supikoiratilanne pystytään hyvällä kartoitussäällä varmistamaan nopeasti ja parhaimmillaan supikoiran esiintymisestä ruovikoissa on saatavissa lähes täysi varmuus. 

Vieraslajiluettelon päivitysten siirtymäaikaan esitetään pidennystä 

Esityksessä ehdotetaan myös siirtymäajan pidentämistä, kun uusia vieraslajeja lisätään kansalliseen vieraslajiluetteloon. Luetteloon lisättäviä haitallisia vieraslajeja koskevaa enimmäissiirtymäaikaa pidennettäisiin nykyisestä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. 

Kolmen vuoden siirtymäaika olisi perusteltavissa esimerkiksi tilanteissa, joissa lajilla on pitkä kasvatusaika tai lajin määrittely kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi aiheuttaa kaupallisille toimijoille merkittäviä taloudellisia menetyksiä, esimerkiksi joidenkin kasvitaimien kasvatuksessa puutarha- ja taimialalla. Vieraslajeihin liittyvät kiellot, kuten kasvatusta koskeva kielto, voidaan säätää siten, että ne tulevat voimaan vasta siirtymäajan jälkeen. Joitakin haitallisia vieraslajeja on tähän mennessä jätetty lisäämättä kansalliseen vieraslajiluetteloon liian lyhyen siirtymäajan vuoksi. 

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella keväällä 2024. Lainsäädännön arviointineuvosto otti kantaa esitykseen lausunnossaan 2.9.2024.

Lisätiedot:
Hallitussihteeri Karin Cederlöf, p. 0295162063, [email protected]

Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen keino edistää luonnon monimuotoisuutta
•    Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten – esimerkiksi maantieteellisen esteen takia – voinut levitä.
•    Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
•    Suomi edistää omalta osaltaan maailmanlaajuisia ja EU-tasoisia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita torjumalla haitallisia vieraslajeja. 
•     Hallintasuunnitelmat ja niiden mukainen toiminta ovat keino torjua vieraslajiluetteloissa olevia lajeja Suomessa. Lue lisää vieraslajien haitallisten vieraslajien torjunnasta Suomessa.
•    EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella. Haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda EU:n alueelle tai siirtää jäsenvaltiosta toiseen, kasvattaa, myydä tai muuten pitää hallussaan eikä päästää ympäristöön.
•    Kansalaisia kannustetaan kohdennetun viestinnän ja yleisen tiedotuksen avulla ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.
Luonto ja ilmasto