Maaseutuohjelmasta 2014–2022 tuettiin saaristoalueita lähes 335 miljoonalla eurolla
Tuoreessa selvityksessä arvioidaan, miten Manner-Suomen maaseutuohjelman (2014–2022) toimenpiteet ja rahoitus ovat edistäneet saaristoalueiden kehitystä sekä miten hyvin toimet vastaavat valtakunnallisen saaristo-ohjelman tavoitteisiin.
Saaristoalueille ohjautui yhteensä noin 334,5 miljoonaa euroa (pois lukien LFA-tuki) julkista rahoitusta. Ympäristökorvaukset muodostivat lähes puolet rahoituksesta.
Yhteensä 493 kehittämishanketta toteutettiin erityisesti laajakaistaan, satamiin, matkailuun ja yhteisöllisiin palveluihin liittyen. 781 yritystukihanketta painottui matkailuun ja saariston palveluihin. Maatalouden rakennetukia kohdistui 646 hankkeeseen, erityisesti saaristomaisille manneralueille mahdollistaen maatilojen kehittämistä monin tavoin.
Toimenpiteet vastasivat pääosin saariston kehittämisen tarpeisiin, mutta eivät kattavasti. Saariston erityispiirteet eivät erityisemmin olleet esillä maaseutuohjelman suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Joitakin erityistarpeita jäi ulkopuolelle, kuten saariston erityisolosuhteiden (korkeat kustannukset, pienet tilakoot) huomiointi tukitasoissa ja tukijärjestelmissä sekä pienten toimijoiden ja yhdistysten rahoituksen saatavuus. Lisäksi ympäristö- ja ilmastotoimien tukijärjestelmät eivät aina huomioi saariston erityistarpeita (esim. laidunnuksen tukiehdot ja lohkokohtaisten toimien minimialat).
Saaristo-ohjelman tavoitteet näkyivät osittain
Valtakunnallisen saaristo- ja vesistöalueiden kehittämisohjelman 2020–2023 tavoitteet ja teemat eivät näkyneet systemaattisesti hankkeiden valintakriteereissä, ohjeistuksessa tai seurannassa, vaan saaristo käsiteltiin tyypillisesti osana muuta maaseutua.
Saaristo-ohjelman tavoitteet näkyvät rahoitetuissa hankkeissa erityisesti elinkeinojen, palveluiden ja ympäristön kehittämisessä. Digitaalinen saavutettavuus, liikkuminen, palveluiden kehittäminen ja ympäristönsuojelu ovat olleet näkyvimpiä teemoja rahoitetuissa hankkeissa. Saaristo-ohjelman tavoitteista asuminen ja kokonaisturvallisuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Hanketukien osalta huomionarvoista on se, että suuri osa saaristoalueille kohdistuneista tuista on kohdentunut matkailuun ja tai sitä osittain tukeviin teemoihin eli kohderyhmänä on laajalti muut kuin saariston asukkaat.
Suosituksia tulevan kauden valmisteluun
Selvityksessä suositellaan saaristokohtaisten tukien vahvistamista, tukikriteerien tarkentamista ja maaseutuohjelman ja saaristopolitiikan tiiviimpää yhteensovittamista. Uuden CAP-suunnitelman valmistelussa saariston erityistarpeiden huomioiminen edellyttää entistä tarkempaa tietopohjaa ja kohdennettuja toimenpiteitä. Kokonaisuutena selvitys osoittaa, että vaikka saaristo ei ollut maaseutuohjelman suunnittelussa keskiössä, ohjelman toimeenpano tuotti laaja-alaisia vaikutuksia saariston elinvoimaan, palveluihin, yhteisöihin, ympäristöön ja elinkeinoihin.
Selvityksen toteutti TK-Eval yhteistyössä NordEvalin kanssa, ja tilaajana toimi maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätiedot:
Tommi Ålander, erikoistutkija, [email protected], puh. 050 5505 170