Maksuton aamupuuro auttaa jaksamaan ensimmäiset tunnit

Kouluruuan kehittämishankkeen yksi merkittävä tavoite on koulujen välipalakäytäntöjen parantaminen. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat kunnittain. Suosituksen mukaan koululaisille pitäisi tarjota maksuton iltapäivän välipala, jos oppitunnit jatkuvat kolme tuntia lounaan jälkeen. Monissa kouluissa on saatu hyviä kokemuksia maksuttoman aamupuuron tarjoamisesta.

Välipalan toteutuminen on arvokysymys mutta myös merkittävä kustannuskysymys. Nämä kysymykset on onnistuttu ratkomaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa.

Gradia-ravintoloiden ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen tietää yli 30 vuoden työvuoden kokemuksella, että muutoksen omaksuminen vaatii jatkuvaa oppimista ja uusien ideoiden juurruttamista.

Toisen asteen oppilaitoksia palvelevassa Gradiassa on opiskelijoille tarjolla aamupuuroa maksutta joka aamu puoli kahdeksalta. Opiskelijayhdistyksen aloitteesta 15 vuotta sitten startannut puurotarjoilu on osa kouluruokailua.

- Puuro houkuttelee oppilaat ajoissa kouluun, auttaa heräämään ja jaksamaan ensimmäiset tunnit. Meillä on luomupuuron lisäksi tarjolla puolukkasurvosta tai mustikkahilloa, maito, leipä ja levite. Aamupuuro on meidän seitsemässä ravintolassamme itsestäänselvyys, Nissinen kertoo.

Kaikkiaan puuron syö joka päivä noin 500 opiskelijaa, 10–15 prosenttia asiakaskunnasta. Puuro ei ole merkittävä kulu, eikä sen keittäminen myöskään työllistä valtavasti.

- Puuron keittäminen on asennekysymys – jos jotakin haluaa tehdä, se onnistuu kyllä.

Vegaaninen kasvisruoka maistuu kaikille

Gradia on pioneeri myös kasvisruuan tarjoamisessa. Jo 25 vuotta sitten siitä tuli jokapäiväinen vaihtoehto. Viitisen vuotta sitten Nissinen ryhtyi pohtimaan, kannattaako tehdä sekä lakto-ovo-vegetaarista ruokaa että vegaanista ruokaa.

-Vastuullisuuden nimissä oli järkevää muuttaa kasvisruoka kokonaan vegaaniseksi. Mietimme nyt entistä tarkemmin, että annos kattaa kolmasosan päivän ravinnontarpeesta. Meillä on myös paljon maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, jotka valitsevat usein kasvisruuan.

Vegaaninen ruokavalio on samalla gluteeniton, joten myös keliaakikot voivat helposti kokeilla kasvisruokaa. Samalla kun eri erityisruokavalioiden tarve pienenee, pienenee myös hävikki.
Apuna siirtymässä kasvisruuasta vegaaniseen oli Ilmastoruoka-projekti, jonka koeravintolana Gradia testasi ilmastokestäviä kasvisruokia.

-Testasimme melkein vuoden hankkeen reseptejä ja saimme rohkeutta etnisiin makuihin. Vegaaniseen ruokaan siirryttiin Gradiassa syksyllä 2019. Hankkeesta jäi hyviä ohjeita ja innostus käyttää niin kotimaista viljaa, papuja, hampunsiementä ja porkkanaa kuin myös luoda voimakkaitakin makuja.

Vähintään viidennes ja parhaina päivinä neljännes ruokailijoista valitsee vegaanisen ruuan, jota menee Gradiassa tuhat annosta päivässä. Asiakkaat pitävät erityisesti etnisistä mauista.

- Meillä mennään koko ajan voimakkaasti maustettujen ruokien suuntaan, ne ovat tykätyimpiä. Pidämme toki suomalaisen kauran puolta, se on runsasproteiininen. Riisiä meillä ei ole syöty kymmeneen vuoteen.

Lisätietoja:

Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa, p. 029 5162 260

Marinin hallitusohjelmassa linjattiin laadittavaksi kouluruuan kehittämisohjelma. Ohjelman keskeinen tavoite on lisätä kouluruuan arvostusta ja kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja, joiden pohjalta välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun. Lisäksi ohjelmalla pyritään parantamaan kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta ja kehittämään tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua. Ohjelma kattaa peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailuun liittyvät teemat. Ohjelman laadintatyö tulisi olla valmis lokakuussa 2022 ja työssä on kuultava myös oppilaita.