Suurpetotyöryhmä ehdottaa keinoja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi
Suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä kehittänyt asiantuntijatyöryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi. Työryhmä ehdottaa keinoja, joilla mahdollistettaisiin kannanhoidollinen metsästys Suomessa.
Suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä kehittänyt asiantuntijatyöryhmän torstaina 28.11. julkaistu raportti keskittyy erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen kehittämiseen. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien sujuvoittamista koskevan ehdotuksensa työryhmä antoi jo aiemmin, ja sen perusteella tehty asetus astui voimaan heinäkuussa.
Työryhmä toteaa raportissaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on estynyt Suomessa etenkin siitä syystä, että EU:n luontodirektiivin edellyttämää päämäärää lajien suojelusta poikkeamiseksi ei ole hyväksytty kansallisissa tuomioistuimissa.
Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on ennen kaikkea tukea hyväksyttävän päämäärän kuvaamista, kun poikkeuslupia haetaan ja käsitellään Suomen riistakeskuksessa. Lisäksi esityksellä pyritään tukemaan sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. Alueellisten perustelujen merkitys on korostunut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa.
Päämäärä ja suurimmat sallitut saalismäärät kannanhoitoalueittain annettaisiin ministeriön asetuksella
Työryhmän keskeinen ehdotus on, että maa- ja metsätalousministeriö voisi jatkossa asettaa päämäärän kannanhoidollisiin poikkeuslupiin lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Metsästyslakiin tehtäisiin muutos, joka antaisi tähän ministeriölle toimivallan. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.
Kannanhoitosuunnitelmia päivitettäisiin siten, että kannanhoitoalueet ja niiden tavoitteet ja toimenpiteet ominaispiirteineen tunnistettaisiin aiempaa selkeämmin ja täsmällisemmin. Ministeriö vahvistaisi asetuksella suurpetojen kannanhoitoalueet ja suurimmat sallitut saalismäärät vuosittain. Kannanhoitoalueiden määrittelyssä otettaisiin huomioon ajantasainen tutkimustieto suurpetojen biologiasta ja ekologisista tarpeista sekä eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta.
”Uskomme, että näillä toimenpiteillä luomme askelmerkit suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuimien oikeuskäytännön. Tämän mahdollistamiseksi työryhmä esittää käynnistettäväksi metsästyslain muutoksen valmistelun sekä susikannan ja karhukannan hoitosuunnitelmien päivityksen. Tavoitteena on, että kannanhoidollinen metsästys voisi karhun osalta käynnistyä jo ensi syksynä”, työryhmän puheenjohtaja Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Sutta ja karhua koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi syksynä alkavalle metsästyskaudelle
Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta.
Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys ja suden kannanhoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada voimaan loppukeväästä 2025 ja suden osalta ensi syksynä.
Ministeri Essayah: Työryhmän raportti on yksi merkittävä askel matkalla tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan
Asiantuntijatyöryhmä luovuttaa raporttinsa torstaina 28.11. maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille, joka toimi työtä ohjanneen ohjausryhmän puheenjohtajana.
”Työryhmän raportti on yksi merkittävä askel matkalla tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan. Emme ole vielä maalissa, vielä riittää tehtävää, mutta nyt tämä juridinen kulma, eli kansallisen lainsäädännön mahdollisuudet on tarkasti perattu parhaiden asiantuntijoiden toimesta ”, ministeri Sari Essayah sanoo.
”Raportissa viitoitetaan myös jatkoaskeleita. Kannanhoidollisten lupien alueellisten perusteluiden vahvistaminen on työryhmässä havaittu tärkeäksi. Tässä keskeistä on vahvistaa riistahallinnon keinoja perustella lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin ja ottaa perusteluissa huomioon myös sosioekonomiset näkökulmat. Suurpetokantojen viitearvot sekä niiden taustalla oleva riskitasojen valinta otetaan tarkasteluun jo kannanhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä”, hän linjaa.
”Lisäksi jatkamme aktiivista vaikuttamista EU-lainsäädäntöön, jotta voimme vaikuttaa ongelman juurisyihin. Syksyllä saavutimme merkittävän edistysaskeleen, kun saimme EU:n jäsenmailta tuen suden suojeluaseman muuttamiselle. Suojelustatuksen muutos on esillä Bernin sopimuksen osapuolikokouksessa joulukuussa. Tämä muutos on edellytys luontodirektiivin liitteiden muuttamiselle. Suomi on ollut asian edistämisen kanssa erittäin aktiivinen ja iloitsen siitä, että jäsenmaiden kesken löytyy ymmärrystä sille, miten tärkeää on mahdollistaa suden sosiaalisesti kestävä kannanhoito”, ministeri sanoo.
Karhun, ilveksen ja suden kannanhoitosuunnitelmissa niin sanottu kannanhoidollinen metsästys on tunnistettu yhdeksi tärkeäksi toimenpiteeksi osana lajien kannanhoitoa.
Kannanhoidollisessa metsästyksessä on kyse luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta lajien suojelun poikkeuksesta, mille ei ole ilmaistu direktiivissä päämäärää, vaan jäsenmaan on osoitettava hyväksyttävä päämäärä poikkeukselle.
Kannanhoidolliset sekä vahinko- ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus.
Myös poliisi voi määrätä suurpedon lopetettavaksi, jos se aiheuttaa uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai jos eläin aiheuttaa muuta huomattavaa vahinkoa.
Linkit
Työryhmän raportti
Lisätietoja työryhmästä ja hankkeesta hankeikkunassa
MMM tiedote 11.7.2024: Suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupakäytäntöjä sujuvoittavat muutokset on hyväksytty
Lisätiedot
Vesa Ruusila, asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö, 029 516 2051, [email protected]
Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, [email protected]