Boares ja luondduviđá vuvddiid suodjaleapmi ovdána stáhta eatnamiin – ođđa suodjalanguovllut ja árvvolaš luonddučuozáhagat leat gávdnon fuopmášahtti mearri

Meahciráđđehus lea ovdanbuktán dán rádjái dahkkojuvvon boares ja luondduviđá vuvddiid inventeremiid vuođul, ahte boares vuvddiid suodjalanguovllut vuođđuduvvole sulaid 26 500 hektára. Dasa lassin Meahciráđđehus dorvvasta eará árvvolaš luonddučuozáhagaid sulaid 18 200 hektára. Stáhta eatnamiin fásta suodjalanvuloš boares vuvddiid ja guovloekologalaš čuozáhahkan dorvvastanvuloš vuvddiid viidodat livččii oktiibuot sulaid 76 000 hektára. Ollisvuohta dievasnuvvá vel, go sámiid ruovttuguovlu lea inventerejuvvon.

Eurohpa uniovnna biodiversiteahttastrategiija álbmotlaš ollahuhttima oassin Meahciráđđehus lea gárten ja mihtidan meahcceáigodagaid 2024-2025 áigge boares ja luondduviđá vuvddiid luondduárvvuid sámiid ruovttuguovllu lulábeale guovlluin, mat leat stáhta eatnamiin. Inventeremiid vuođul Meahciráđđehusa stivra lea ovdanbuktán eanan- ja meahccedoalloministeriijai, ahte luonddusuodjalanlága vuođul ođđa boares vuvddiid suodjalanguovllut vuođđuduvvojit oktiibuot sulaid 26 500 hektára veardde. Dás ovdal ekonomiijaanus leamaš, ođđa luonddusuodjalanlága vuođul vuođđudanvuloš suodjalanguovlluid oassi livččii 13 200 hektára. Ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeapmi gáibida stáhtaráđi ovdanbuktojumi ja riikkabeivviid mearrádusa.  

Dasa lassin 10 600 hektára mieskamuorra- ja ahkekritearaid deavdi, vuollel 10 hektára guovllut dorvvastuvvojit Meahciráđđehusa iežas mearrádusain guovloekologalaš fierpmádaga oassin. Dás ođđa kritearaid deavdi guovloekologalaš čuozáhagaid viidodat lea 4 900 hektára.  Stáhta eatnamiid guovloekologalaš fierpmádat bajáshuksejuvvo vuovdedoalu olggobeallái ráddjejuvvon sihke guovlluin, mat leat ráddjejuvvon vuovdedoalloanus. Ulbmilin lea guhkes áigodaga olis seailluhit guovllu lunddolaš máŋggahápmásašvuohta nu ahte buoriduvvo čatnaseapmi, sihke dorvvastit vuvddiid máŋggaanu ja luondduealáhusaiguin bargan.

Meahciráđđehusa birasofelačča mieldásaš luonddučuozáhagat – dego ovdamearkka dihte álgovuovddit, ája-jogašguorravuovddit, šládjakonsentrašuvnnat, gárrerokkit ja gáldut – bealisteaset guđđojuvvojit vuovdedoallodoaimma olggobeallái sulaid 7 600 hektára. 

Go váldojuvvojit vuhtii dán ráđđehusbaji dahkkojuvvon ovddit boares ja luondduviđá vuvddiid mearrádus, de boares vuvddiid ja guovloekologalaš čuozáhagan dorvvastanvuloš vuvddiid viidodat livččii oktiibuot sulaid 76 000 hektára, mat leat stáhta eatnamiin. Jagi 2024 stáhtaráđđi mearridii suodjalit čavgadit sulaid 31 500 hektára boares vuvddiid.

Inventeren joatkahuvvá nohkki geasi áigge sámiid ruovttuguovllus. Dán dávisteaddji suodjalanmearrádus lea ulbmil dahkkojuvvot dálvet 2026-2027. Inventeremiin lea johttáhuvvon ráđđádallan sámediggelága mielde Sámedikki ja stáhta ovddasteddjiid gaskka. 

Lihkka viiddes rahčamušat maŋemus logijagiid dás ovdal 

Dán rádjái Meahciráđđehus lea inventeren sulaid 173 000 hektára vuvddiid. Oktiibuot sulaid 3,35 miljovnna euro goasttádusaid buktán bargguin ožžojuvvo fásta suodjalussii stáhta árvvolaččamus vel suodjalkeahtes boares vuovddit. Goasttádusat leat gokčojuvvon Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os boađusruhtademiin. 

”Maŋemus lihkka fuomášahtti luondduárvvuid investeremii čuozihuvvon árjjat leat dahkkojuvvon stáhta eatnamiin, go boares vuvddiid suodjalanprográmma ráhkaduvvui 1990-logus ja Meahciráđđehusa guovloekologalaš fierpmádat vuođđuduvvui jahkeduháha jorggáldagas”, dadjá eanan- ja meahccedoalloministtar Sari Essayah. 

Suodjalanvuloš guovlluid identifiserema lassin inventeren lea buvttadan maid stuora meari mihtiduvvon ráhkadus- ja báikedieđu, mii sáhttá adnojuvvon ávkin ja váldojuvvot vuhtii stáhta vuvddiid dikšumis boahtteáiggi. 

Eanangeavaheami historjá váikkuha 

Eanangeavaheami historjá vuhtto Meahciráđđehusa dahkan suodjalanovdanbuktojumis, mas lea deaddu sihke guovlluid meari ja viidodaga hárrái Nuorta- ja Davvi-Suomas. Mađi davvelii Suoma mannojuvvo, dađi oanehit áiggi vuovdi lea adnojuvvon ávkin. Daningo stáhta eatnamat leat eanas Nuorta- ja Davvi-Suomas, de maid kritearaid deavdi, suodjaleami várás ovdanbuktojuvvon guovlluid deaddu lea davvin. Boares vuvddiid suodjaleapmi čuohcá eanas guovlluide, main lea ovddežis gokčevaš suodjalanfierbmi, daningo suodjalanguovllut leat eanas vuođđuduvvon stáhta eatnamiidda.

Uhkivuloš ja dárkonvuloš vuovdešlájaid dihttoma deaddu lea Lulli-Suomas, šattolašvuođa avádagaid mielde geahčadettiin hemi- ja lulliboreálalaš avádagas sihke šattolaš šaddanbáikkiin. Dáin Lulli-Suoma guovlluin leat váldun vuovddit, mat leat priváhta oamastusas. Dán dihte vuvddiid máŋggahápmásašvuođa váfisteamis earenoamážit Lulli-Suomas lea dehálaš atnit ávkin dás duohko sierralágán vugiid. Dát leat ovdamearkka dihte jahkái 2040 rádjái joatkahuvvi eaktodáhtolaš vuvddiid suodjalanprográmma METSO fállan vejolašvuođat, ekonomiijavuvddiid luonddudikšun, ovddešteapmi sihke vuovdedoalu vugiid ovdánahttin. 

Stáhta eaiggáduššan vuovdeguovlluid oassi Lulli-Suomas lea oalle unni, šaddanbáikkit leat gaskamearálaččat šattoheappot ja vuovdedoalloanu historjá lea guhkki. Dán dihte Lulli-Suomas gávdnon boares ja luondduviđá vuvddiid mearri ja viidodat eai leat stuorrát. 

Duogáš

EU biodiversiteahttastrategiija 2020 mielde visot báhcán luondduviđá ja boares vuovddit galget suodjaluvvot čavgadit EU lahttoriikkain. EU komišuvdna almmustuhtii 21.3.2023 rávvagiid, mat gusket EU luondduviđá ja boares vuvddiid meroštallama, gártema, čuovvuma ja čavga suodjaleami.   
Oaiveministtar Petteri Orpo ráđđehusprográmma ulbmilin lea bissehit luonddu máŋggahápmásašvuođa hedjoneapmi Suomas bistevaš ekonomiijapolitihka oassin sihke dávistit luonddupolitihkainis riikkaidgaskasaš čatnasemiide (Stáhtaráđđi 2023). Prográmma mielde ráđđehus suodjala báhcán almmolaš kritearaid deavdi stáhta luondduviđá, boares vuvddiid. Priváhta eatnamiin vuovdečuozáhagaid suodjaleapmi jotkojuvvo eaktodáhtolašvuhtii vuođđudettiin. 

Stáhtaráđđi meroštalai prinsihppamearrádusastis 20.3.2025 kritearaid stáhta eaiggáduššan boares vuvddiid inventerema atnui ja priváhta eatnamiid eaktodáhtolaš suodjaleami doarjjan. Priváhta eatnamiin boares vuovddi kritearaid deavdi čuozáhagaid suodjaleapmi dáhpáhuvvá eaktodáhtolaččat METSO-prográmma vugiiguin, goas ráddjemiin šihttojuvvo ovttas eananeaiggádiin.  

Ekonomiijapolitihkalaš ministtarváljagottis čakčat 2024 dohkkehuvvon eaiggátpolitihkalaš linnjemiid 2024-2027 mielde Meahciráđđehus válmmastallá fitnodatdoaimma ja almmolaš hálddahusbargguid ovttasbargun stáhta eatnamiid bissovaš lassisuodjaleami ovdanbuktima dađi lági mielde, ahte das ii leat mearkkašahtti váikkuhus industriija muorraoažžumii. Suodjaleapmi Badje-Lappi lulábeale guovlluin čuozihuvvo šlájaid dáfus ja luonddutiippaid mielde árvvolaččamus guovlluide. Meahciráđđehus inventere potentiálalaš boares ja luondduviđá vuvddiid almmolaš kritearaid deavdi vuvddiid, guođđá kritearaid deavdi čuozáhagaid vuovdedoalu doaibmabijuid olggobeallái ja ovdanbuktá daid suodjaleami. Meahciráđđehus ii inventerema áigge doaimmat vuovdedoalu čuozáhagain, mat vuorddehahttivuođa mielde devdet boares ja luondduviđá vuvddiid kritearaid.  

Meahciráđđehusa dieđáhus

Meahciráđđehusa stivrra ovdanbuktin Boares vuvddiid inventeren 2024-2026 -siiddus

Jagi 2024 suodjalanmearrádusa čuozáhagat 

Lassidieđut:

eanan- ja meahccedoalloministeriijas:

Erno Järvinen
vuovderáđđi, vuovdebiodolloovttadaga hoavda 
[email protected]
0295 162 150

Ville Schildt
vuovderáđđi
[email protected]
029 5162 190

Meahciráđđehusas:

Juha Niemelä 
Váldohoavda, Meahciráđđehus
[email protected]
0505003681 

Karoliina Niemi
Beaivválaš hoavda Vuovdedoallu Rs, Meahciráđđehus*
[email protected]
0505679093