Vuodenvaihteen 2025–2026 muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Vuoden 2026 alussa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tapahtuvat muutokset koskevat muun muassa ministeriön organisaatiota, ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtoa Ruokavirastoon sekä aluehallinnon uudistusta, jonka myötä perustetaan Lupa- ja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset. Lisäksi voimaan astuvat vesihuoltolain ja -asetuksen uudistukset, CAP-suunnitelman tarkistukset, uusi eläinlääkintähuoltolaki sekä useita maksu- ja tukijärjestelmiin liittyviä muutoksia.

Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa organisaationsa

Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa organisaatiotaan 1.1.2026 alkaen. Organisaatiomuutoksen taustalla on ministeriön uudistettu strategia, jonka tavoitteena on nostaa Suomi kestävän biotalouden ykköseksi vuoteen 2030 mennessä. Uudessa organisaatiossa kolmen osaston tehtäväkokonaisuudet keskittyvät maa- ja kalatalouselinkeinoihin, ruokaan ja tutkimukseen sekä luonnonvaroihin.

Tiedote: Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa organisaationsa

Lisätietoja 

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen, p. 0295 162 020, pekka.pesonen(at)gov.fi

Aluehallintouudistuksen myötä Lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta aloittavat toimintansa

Valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta aloittavat toimintansa 1.1.2026. Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset lakkaavat.
ELY-keskusten kalataloustehtävät siirtyvät elinvoimakeskuksiin keskitettyinä kolmelle alueella nykytilaa vastaavasti (Lounais-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin EVK:t).

Vesitaloustehtävistä pääosa siirtyy elinvoimakeskuksiin keskitettynä kolmelle vesitalousosastolle (Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Lapin EVK:t). 

Lupa- ja valvontavirastoon siirtyvät vesitaloustehtävistä vesilain mukaiset lupa- ja valvontatehtävät sekä vesienhoidon suunnittelu. Lisäksi virastoon siirtyvät vieraslajilain mukaiset viranomaistehtävät.

Tiedote: Valtion aluehallintouudistus muuttaa maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtäviä

Lisätietoja

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen, p. 0295 162 020, pekka.pesonen(at)gov.fi

Maatalousneuvos Kirsi Heinonen, p. 0295 162 059, kirsi.heinonen(at)gov.fi

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoista Ruokavirastoon

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoista Ruokavirastoon 1.1.2026 alkaen. Ruokavirastoon keskitetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät. Muutos on osa vuodenvaihteessa toteutuvaa valtion aluehallinnon uudistusta.

Tavoitteena tehtävien keskittämisessä Ruokavirastoon on yhtenäistää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja elintarvikevalvontaa sekä tehostaa eläintautien torjuntaa. Ruokavirastolle suoraan kuuluvia eläintehtäviä tulevat olemaan mm. kuntien eläinsuojeluvalvonnan ohjaus, eläintautien torjunnan valvonta ja ohjaus sekä eläintautien ehkäiseminen ja hävittäminen. Myös kuntien elintarvikevalvonnan ohjaus keskitetään Ruokavirastoon. Samalla Ruokavirastoon siirtyy koe-eläimiin ja poronhoidon valvontaan liittyviä tehtäviä.

Tiedote: Valtion aluehallintouudistus muuttaa maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtäviä

Lisätietoja

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen, p. 0295 162 020, sähköposti: pekka.pesonen(at)gov.fi

Maatalousneuvos Kirsi Heinonen, p. 0295 162 059, sähköposti kirsi.heinonen(at)gov.fi

Vesihuoltolain uudistus ja vesihuoltoasetus voimaan

Vesihuoltolain uudistus sekä uusi valtioneuvoston asetus vesihuollosta tulevat voimaan 1.1.2026. Lainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla turvataan huoltovarmuutta estämällä vesihuollon myyminen yksityisille toimijoille, edistetään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta sekä vesihuoltolaitosten varautumista ja omaisuudenhallintaa. 

Tiedote: Vesihuoltolain muutokset vahvistettiin – työ vastuullisen vesihuollon varmistamiseksi jatkuu

Lisätietoja

Vesihallintojohtaja Olli-Matti Verta, p. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)gov.fi;

Lainsäädäntöneuvos Vilja Klemola, p. 0295 162 309 vilja.klemola(at)gov.fi

Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, p. 0295 162 011, johanna.kallio(at)gov.fi

Uusi eläinlääkintähuoltolaki voimaan 

Vuoden 2026 alusta Suomessa sovelletaan uutta eläinlääkintähuoltolakia 285/2023, joka korvaa vuonna 2009 säädetyn nykyisen eläinlääkintähuoltolain. 
Eläinlääkintähuoltolaissa säädetään kuntien velvollisuudesta järjestää perustason eläinlääkäripalveluja. Perustason eläinlääkäripalvelujen määritelmää on tarkennettu, ja niihin katsotaan sisältyvän sellaiset palvelut, joilla on keskeinen merkitys eläinten terveyden tai hyvinvoinnin taikka kansanterveyden kannalta.  

Tiedote: Uusi eläinlääkintähuoltolaki voimaan ensi vuoden alussa

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, p. 0295 16 2026, kajsa.hakulin(at)gov.fi

CAP-suunnitelman muutoksia voimaan

CAP-suunnitelmaan tehtiin vuonna 2025 muutoksia, jotka helpottavat viljelijöiden työtä. Keskeiset muutokset liittyvät puhdaskauralle myönnettyihin poikkeuksiin viljelykierrosta, pesäketorjunnan mahdollistamiseen ja tukitasojen enimmäisyksikkömäärien korotuksiin, joita voidaan hyödyntää pinta-ala- ja eläinmäärän kehityksen sen mahdollistaessa.  Suurin osa muutoksista astuu voimaan vuoden 2026 alusta. 

CAP-suunnitelmassa määritellään tarkemmin kansallisia toimiamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseksi Suomessa. Suunnitelman toimeenpano edellyttää, että se on komission hyväksymä. 

Tiedote: Suomen CAP-suunnitelman muutokset hyväksytty vuodelle 2026 

CAP:n yksinkertaistamispaketin hyväksymisen tuomia muutoksia

CAP:n yksinkertaistamispaketti on hyväksytty, mutta ei vielä julkaistu. Muutokset varmistavat sen, että toimeenpanokauden loppuvuosina pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien ennakkomaksuissa on käytössä korotetut maksuprosentit. Viljelykierron ja viljelyn monipuolistamisen (GAEC 7) vaatimusten valvonnasta ja seuraamuksista vapautetaan viljelijät, joiden tilan enimmäiskoko on enintään 30 hehtaaria maatalousmaata. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoitteen tarkastelurajaa nostetaan 5 prosentista 10 prosenttiin. Jäsenvaltioilla on lisäksi mahdollisuus ottaa käyttöön mm. pysyvän nurmen seitsemän vuoden tarkastelujakso.  

Metsätalouden kannustejärjestelmään muutoksia

Vuoden 2026 alusta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos. Hoitotyön jälkeistä kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaatimusta lasketaan metrillä. Rahoituskelpoisen kohteen enimmäispituus on havupuumetsissä 11 metriä ja lehtimetsissä 14 metriä. Kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden vähimmäisvaatimus säilyy edelleen 0,7 metrissä.

Vuoden 2026 alusta lähtien muutoksia tulee myös tukitasoihin. Pienpuun keruusta maksettava lisä alenee. Jatkossa niillä taimikon ja nuoren metsän hoitokohteilla, joista kerätään pienpuuta, tuki on 250 euroa hehtaarilta. Myös yksityisteiden perusparannuksen tuki alenee. Jatkossa tuki on 50 prosenttia hyväksyttävistä kohtuullisista kokonaiskustannuksista. 

Lisätietoja

Metsäneuvos Niina Riissanen, p. 0295 16 2339, niina.riissanen(at)gov.fi

Kuntien kiinteistöinsinöörien kelpoisuusehtoa joustavoitetaan ja Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikää korotetaan 1.1.2026 lukien

Kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtoa koskevaa sääntelyä joustavoitetaan ja ajantasaistetaan. Kunnan kiinteistöinsinööri huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä. Sellaisessa kunnassa, joka huolehtii valtakunnallisen kiinteistörekisterin ylläpitämisestä oman alueensa osalta, tulee olla kiinteistöinsinööri. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen kiinteistöinsinööri. 

Kiinteistörekisteri on osa valtakunnallista kiinteistötietojärjestelmää, jota hallinnoi Maanmittauslaitos. Kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:ssä säädettäisiin, että kiinteistöinsinöörin valitsee kunta ja kiinteistöinsinöörin tulee olla virkasuhteinen. Lisäksi pykälässä säädetään, että kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva maanmittausalan diplomi-insinööritutkinto tai ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu, tehtävään soveltuva maanmittausalan insinöörin tai teknikon tutkinto. 

Tutkintoon perustuvaa kelpoisuusehtoa joustavoitetaan verrattuna aiemmin voimassa olevaan sääntelyyn. Kelpoisuusehto kattaa laajemmin tehtävään soveltuvia maanmittausalan tutkintoja ja pykälää myös ajantasaistetaan. Voimassa ollut sääntely on sanamuodoltaan vanhentunut.

Kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muutetaan niin, että lakiehdotuksen Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikä korotetaan 68 vuodesta 70 vuoteen. Kaupanvahvistaja voi olla joko viran puolesta toimiva kaupanvahvistaja tai Maanmittauslaitoksen määräämä kaupanvahvistaja. Enimmäisikää koskevan muutoksen myötä nykyiset ja tulevat Maanmittauslaitoksen tehtävään määräämät kaupanvahvistajat voisivat jatkaa tehtävässä 70 ikävuoteen saakka. Muutos ei velvoita kaupanvahvistajaa jatkamaan tehtävässä, koska määrätty kaupanvahvistaja voi luopua tehtävästä halutessaan. 

Muutos koskee kaupanvahvistajia, joilla on lain voimaantullessa voimassa oleva määräys kaupanvahvistajana toimimisesta. Mikäli määräys on päättynyt tätä ennen henkilön täytettyä 68 vuotta ja henkilö haluaisi edelleen toimia kaupanvahvistajana, on hänen jätettävä Maanmittauslaitokselle hakemus kaupanvahvistajaksi määräämisestä. Lisäksi pykälään tehdään lakiteknisiä muutoksia.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Ada Ketelimäki puh. 0295 162 003, ada.ketelimaki(at)gov.fi

Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupien hintoihin muutoksia

Vuodenvaihteessa tulee voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetus, jolla vahvistettiin Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvista perittävät maksut vuosille 2026–2027. Lupalajien monipuolisuus säilyy ennallaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pienriistan metsästyslupien ja vapaa-ajan kalastuksen pyydyslupien maksuja on tarkistettu 8–11 % kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi. Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvista kertyvillä maksuilla katetaan niiden tuottamisesta aiheutuvat menot. Asetus ei vaikuta kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden hyödyntämiseen.

Lisätietoja

Hallitusneuvos Vilppu Talvitie, vilppu.talvitie(at)gov.fi, p. 0295 162 417

Ruokaviraston maksullisten suoritteiden hintoja korotetaan

Vuodenvaihteessa tulee voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetus, jolla säädetään Ruokaviraston maksullisista suoritteista vuonna 2026. Pääosa suoritteista on samoja kuin vuonna 2025. Maksuja korotetaan niiden alijäämäisyyden ja kustannusten nousun vuoksi.  Asetuksessa on myös joitakin uusia suoritteita, jotka on hinnoiteltu kustannusvastaavasti. Aluehallintovirastosta siirtyviin tehtäviin liittyviin suoritteisiin on tehty kustannusten nousua vastaava yleiskorotus vuoden 2025 maksutasoon verrattuna

Lisätietoja

Maatalousneuvos Esa Hiiva p.  0295 162 265, esa.hiiva(at)gov.fi

Puutavaran virallisen mittauksen hintoja tarkistetaan

Vuoden vaihteessa tulee voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran virallisesta mittauksesta, valvontamittauksesta ja mittauslautakunnan käsittelystä perittävästä maksusta vuosille 2026-2027. 

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola, kaisa.pirkola(at)gov.fi, p. 0295 162 350

Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuuteen pieniä muutoksia

Vuoden vaihteessa tulee voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta vuosille 2026-2027. Keskeisimmät muutokset ovat, että metsänkäyttöilmoitusten poikkeusluvasta perittävä maksu alenee 80 eurosta 60 euroon. Lisäksi hirvieläinarvioiden arviointikustannuksista perittävä maksu alenee suurempien kohteiden osalta 1 hehtaarin ylittävältä osalta 5 hehtaariin saakka 190 eurosta 185 euroon ja lisäksi 5 hehtaaria ylittävältä osalta 65 eurosta 50 euroon.

Lisätietoja

Asiantuntija Pasi Mäkelä, pasi.makela(at)gov.fi, p. 0295 162 293

Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuja tarkistettu

Maanmittauslaitoksen julkisoikeudellisista suoritteista perittävien maksujen tulee vastata niiden tuottamisesta Maanmittauslaitokselle aiheutuvia kustannuksia (omakustannusarvo). Kiinteistötoimitusmaksuja on tarkistettu asetuksella kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi.

Asetuksen nimeä on tarkistettu. Nimi on nyt muotoa Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuista vuonna 2026.

Lisätietoja

Lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen, p. 0295 162 3000, leo.olkkonen(at)gov.fi

Asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vuonna 2026 ja 2027 voimaan

Luonnonvarakeskuksen maksullisista suoritteista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella Luonnonvarakeskuksen maksullisista suoritteista (1051/2023), jonka voimassaolo päättyy vuoden 2025 lopussa. Uudella asetuksella säädetään Luonnonvarakeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2026 ja 2027. Uusi asetus vastaa pääosin voimassa olevaa asetusta. Asetuksen 2 §:n 1 mom. 2 kohdan sanamuotoa on muutettu. Muutoksessa on kysymys sanamuodon selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta.

Asetus tulee voimaan 1.1.2026 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Ada Ketelimäki puh. 0295 162 003, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Asetus Luonnonvarakeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2026 ja 2027 voimaan

Voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vuonna 2025 (563/2024) voimassaolo päättyy 31.12.2025.

Vuoden 2026 maksuasetus vastaa pääasialliselta sisällöltään voimassa olevaa maksuasetusta. Asetuksessa säädettäviin kirjaamisasioiden ja muiden suoritteiden maksuihin ja korvauksiin esitetään suuruudeltaan yleisen kustannustason nousua vastaavia korotuksia. Lisäksi voimassa olevaan maksuasetukseen verrattuna uudessa maksuasetuksessa osa tuntiveloitteisista maksuista muutetaan kiinteähintaisiksi ja asetuksessa on sanamuotoja ja suoritteita koskevia muutoksia.

Asetus tulee voimaan 1.1.2026 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Ada Ketelimäki puh. 0295 162 003, etunimi.sukunimi(at)gov.fi