Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: Kasvinterveys turvaa elämää

Maa- ja metsätalousministeriö 8.7.2020 16.08
Tiedote
YKn kestävän kehityksen tavoitteet vs kasvinterveys.

YK:n julistama kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 on merkityksellinen myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Kasvinterveyteen liittyy erityisesti kuusi tavoitetta: ei köyhyyttä, ei nälkää, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, maanpäällinen elämä. Jokainen yllämainituista tavoitteista koskee jokaista ihmistä. Terveet kasvit ovat elämän edellytys.

Tavoitteet 1 ja 2: Ei köyhyyttä – ei nälkää

Kansainvälisen kasvinterveysvuoden tavoite on lisätä ihmisten tietoisuutta kasvinterveydestä ja tunnistaa kasvintuhoojia: kasvitauteja ja tuholaisia. Kun ihmiset tunnistavat kasvintuhoojat ja kasvitautien merkit, he voivat reagoida niihin nopeasti ja estää tuhoja.

”Mikäli kasvintuhoojia ei saada ajoissa pysäytettyä, voi sadon tuhoutuminen viedä ruoan pöydästä. Viljelmien tuhoutuessa kasvintuhoojien takia, vaarantuu myös toimeentulo ja tämän seurauksena köyhyys lisääntyy”, erityisasiantuntija Ralf Lopian muistuttaa.

Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Meillä on jo valitettavan monta esimerkkiä siitä, miten kasvinterveyden pettäminen ja kasvintuhoojien leviäminen vaikuttavat työhön sekä talouskasvuun. Italiassa oliiviviljelmillä levinnyt tauti pääsi leviämään hyvinkin nopeasti. Tämän seurauksena oliiviviljelijöiden toimeentulo vaarantui vakavasti ja satoa menetettiin.

Metsät ja puumarkkinat ovat saaneet osansa kasvituhoojien tekemistä tuhoista. Esimerkkeinä voidaan mainita vuoristonilurin aiheuttamat Kanadan metsätuhot. Lisäksi tuhoja ovat aiheuttaneet Australian, Venäjän, Brasilian, Kalifornian ja Portugalin lisääntyneet metsäpalot. Metsätuhoja on ollut myös aivan naapurissa, kun Ruotsin laajat metsäpalot vuonna 2018 tuhosivat noin 25 000 hehtaaria metsää.

”Hyönteiset ovat tehneet tuhoaan myös Keski-Euroopassa. Kuusimetsiköt ovat kärsineet laajamittaisista hyönteistuhoista muun muassa Tšekissä, Itävallassa ja Saksassa. Kansainväliset puumarkkinat ovat kokeneet merkittäviä häiriöitä tuhojen takia”, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen kertoo. 

Tavoite 12: Vastuullinen kuluttaminen tukee kasvinterveyttä

Vastuullinen matkustaminen on osa kuluttamista. Kasvinterveyden kannalta matkustamisen vastuu liittyy selkeästi matkustajien kasvien tuontiin ja tuontisääntöjen tuntemiseen.

”Vastuullinen matkustaja jättää kasvit ja kasvituotteet tuomatta EU:n ulkopuolelta. EU:n alueelta täytyy olla tarkkana, että tuo vain varmasti tarkastettuja kasveja. Kasvipassi on merkki tarkastetusta tuotannosta. Tulipoltteen isäntäkasveja saa tuoda EU:n alueelta vain, jos niillä on PZ-suoja-aluekasvipassi. Kasvimme säilyvät terveinä, kun emme tuo rajojen ylitse kasvintuhoojia”, kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki sanoo.
 

”Vastuullinen matkustaja jättää kasvit ja kasvituotteet tuomatta EU:n ulkopuolelta. EU:n alueelta täytyy olla tarkkana, että tuo vain varmasti tarkastettuja kasveja. Tulipoltteen isäntäkasveja ei saa tuoda edes EU:n alueelta. Kasvimme säilyvät terveinä, kun emme tuo rajojen ylitse kasvintuhoojia”, kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki sanoo.

Tavoite 13: Ilmastotekoja kasvinterveyden hyväksi

Ilmastotekoja on peräänkuulutettu jo pidemmän ajan. Myös kasvinterveyden kannalta ilmastoteot ovat erittäin tarpeellisia. Kun viesti ilmastotekojen vaikutuksesta kasvinterveyteen ja ruoantuotantoon tulee ymmärretyksi, hyötyvät niin ilmasto kuin ruoantuotanto.

”Ilmastonmuutos ja sen myötä ilmaston lämpeneminen luovat kasvintuhoojille otolliset elinolosuhteet, minkä vuoksi sitä vastaan on taisteltava ja tehtävä konkreettisia ilmastotekoja”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Maanpäällinen elämä kattaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi metsät ovat viljelykasvien ohella tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Hyönteispölytteisten viljelykasvien sato on taasen riippuvainen pölyttäjien määrästä. Ilman pölyttäjiä ei tule satoa.

Tietoisuuden lisääminen kasvinterveyden merkityksestä ja kasvintuhoojien tunnetuksi tekeminen ovat ennalta ehkäiseviä keinoja säilyttää luonnon monimuotoisuus ja riittävä ruoantuotanto maailmassa.

Aika pysähtyä

YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 on hyvä aika pysähtyä pohtimaan kasvinterveyden merkitystä: Mitä tapahtuu, jos emme aktiivisesti seuraa kasvinterveyttä ja sitä kohtaavia uhkia? Miten käy meidän metsillemme, viljelykasveillemme, marjoillemme ja hedelmillemme? 

Vastuu tuleville sukupolville jätettävästä maailmasta kuuluu jokaiselle. 

Suojelemalla kasveja suojelemme elämää – tänään ja huomenna!

Lisätietoja
•    Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta
•    Ruokaviraston verkkosivuilta
•    Kansainvälisen kasvinterveysvuoden verkkosivut

Eläimet ja kasvit Luonto ja ilmasto
Palaa sivun alkuun