Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemykset LULUCF-asetuksesta ja metsäkadosta

Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia maankäyttösektorin Euroopan unionin tason nettonielutavoitteeksi vuodelle 2030. Hyväksytyllä metsäkatoa ja metsien tilaa koskevalla asetusehdotuksella puolestaan pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja.

LULUCF-asetusehdotus on osa heinäkuussa 2021 julkaistua EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten 55-valmiuspakettia (Fit for 55), jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 55-valmiuspaketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.

LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.

Viisivuotistarkastelu tuo joustavuutta kaudelle 2026–2030

Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen, jonka mukaan EU-tasolla maankäyttösektorin hiilinielujen tulisi vahvistua yhteensä -310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Myönteistä on myös, että nykyisen asetuksen mukainen viisivuotistarkastelu on saatu mukaan kaudeksi 2026–2030 tälle sektorille, jossa vuotuiset vaihtelut ovat suuria.

Neuvoston ehdotuksessa vuoden 2030 kansalliset tavoitteet ilmaistaan lisäisinä tavoitteina.  Suomen tavoite on -2,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Lisäisyys tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioita velvoitetaan lisäämään nielua tietyllä määrällä verrattuna vuosien 2016–2018 keskiarvoon.

Komission ehdotuksessa vuoden 2030 jälkeen siirryttäisiin ns. AFOLU-sektorin (agriculture, forestry and land-use eli maatalous, metsätalous ja maankäyttö) laskentaan ja tällä uudella AFOLU-sektorilla olisi EU-tason hiilineutraalisuustavoite vuonna 2035. Neuvosto ei ollut vielä valmis hyväksymään uutta AFOLU-laskentapilaria ja sen hiilineutraalisuutta.  Keskustelu asiasta päätettiin siirtää vuoteen 2025, jolloin komissio antaa tarkemman lainsäädäntöehdotuksensa.

LULUCF-asetus on edelleen erittäin monimutkainen, mutta komission ehdotus on vienyt sitä oikeaan suuntaan, jossa tarkastellaan todellisia päästöjä ja poistumia laskennallisten sijaan. Puheenjohtajamaa-Ranskan tavoite-ehdotuksesta on vielä epävarmaa arvioida, mikä Suomen velvoite kaudelle 2026–2030 tulee olemaan. Kauden 2026–2030 tavoitteiden saavuttaminen selviää joka tapauksessa vasta vuonna 2032, jolloin vahvistetaan jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioluvut.

”Syksyllä neuvottelut jatkuvat tilanteesta, jossa niin neuvosto kuin parlamenttikin ovat hyväksyneet tähän mennessä komission esittämän maankäyttösektorin nielutavoitteen vuodelle 2030”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

”Pidän EU-tason vuoden 2030 tavoitetta kuitenkin erittäin haastavana, kun otetaan huomioon LULUCF-sektorin laskennan epävarmuus ja kasvihuoneinventaarion vuosittaiset vaihtelut”, ministeri jatkaa.

Metsäkatoa ja metsien tilaa ehdotetaan tarkasteltavaksi vuoden 2022 alusta

Neuvostossa hyväksyttiin myös metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä koskeva neuvoston yleisnäkemys. Metsäkatoa ja metsien tilaa koskevalla asetusehdotuksella pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuvat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita.

Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan pakollista asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) -järjestelmän käyttöönottoa kaikille toimijoille, jotka asettavat tuotteita myyntiin EU:n markkinoille tai vievät tuotteita EU:n markkinoilta, yhdistettynä tuotteiden alkuperä- tai tuotantomaiden vertailevaan arviointiin. Asetuksen tarkoitus on lisäksi torjua ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä monenvälisen kaupan sääntöjä noudattaen. Lainsäädäntöehdotusta sovelletaan kuuteen hyödykkeeseen: kahviin, kaakaoon, palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan ja puuhun, ja niistä johdettuihin tuotteisiin.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun ajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2022 alkua. Suomen osalta tarkastelu koskettaa erityisesti puutavaraa ja -tuotteita sekä nautaeläimistä johdettuja tuotteita, maitotuotteet pois lukien. Nautaeläinten kohdalla tarkastelu kohdistuu pääasiassa metsästä laiduntamiseen raivattuihin alueisiin.

Metsien tilan heikkenemisen tarkastelu kohdistuu tässä vaiheessa rakenteellisiin muutoksiin, ensisijaisesti luonnonmetsien muuttamiseen plantaasimetsiksi tai muuksi puustoiseksi maaksi hakkuiden avulla. 

Pienille toimijoille ehdotetaan kevennettyjä asianmukaisen huolellisuuden menettelyjä ja kauppaa tahoille käyville esitetään rajoitetumpia velvollisuuksia kuin tuotteita tuoville tai tuottaville toimijoille. Maita koskevan riskinarviointijärjestelmän avulla pyritään myös kohdistamaan valvontaa tehostetusti korkean riskin maihin ja alueisiin. 

Heinäkuussa neuvoston puheenjohtajana aloittaa Tšekki, joka edustaa jäsenmaita kolmikantaneuvotteluissa komission ja parlamentin kanssa.

Ympäristöneuvoston tiedote 29.6.2022

Ympäristöministeriön tiedote 29.6.2022

Lisätietoja:

Lasse Kontiola
ministeri Kurvisen erityisavustaja
[email protected]
0400 694 233 

Jirka Hakala
ministeri Kurvisen erityisavustaja (haastattelupyynnöt)
[email protected]
050 388 0016

Lotta Heikkonen (LULUCF-asetus)
johtava asiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected] 
+358 295 162 074 

Tatu Torniainen (metsäkato)
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
+358 295 162 162