Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Hyvää lapsen oikeuksien päivää – töitä riittää vielä Suomessakin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.11.2020 13.31
Kolumni

Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden lapsen oikeuksien teema on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Päivää vietetään maailman laajimmin ratifioidun ihmisoikeussopimuksen, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, allekirjoituksen vuosipäivänä.

Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna moni asia hyvin. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta myös täällä pitää jatkuvasti tehdä johdonmukaista ja systemaattista työtä lasten oikeuksien toteutumisen eteen. Suomessa on parhaillaan käynnissä työ lapsistrategian laatimiseksi. Sen pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, ja tavoitteena on luoda asiakirja joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.

Erityistä huomiota on täällä kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien ja vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksien toteutumiseen. Lastensuojelu tarvitsee resursseja, perheet varhaista tukea ja lapsiperheköyhyyteen sekä eriarvoisuuteen on puututtava mahdollisimman tehokkasti. Tämä lisäksi selkeä korjaamista vaativa epäkohta Suomessa liittyy erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuteen varhaiskasvatukseen.

Suomessa jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vaikka usein mielletään kyseessä olevan vanhempien oikeus, on kyseessä nimenomaan lapsen oikeus kehitystasonsa mukaiseen laadukkaaseen kasvatukseen. Korkealaatuisen varhaiskasvatuksen on havaittu vahvistavan lasten oppimisedellytyksiä ja edistävän myöhemmin koulussa pärjäämistä ja siten kaventavan taustoista johtuvia yhteiskunnallisia eroja. Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset, mutta tutkimusten perusteella siitä hyötyvät erityisesti heikoimmassa asemassa olevat lapset.

Opetushallitus julkaisi viime viikolla hallitusohjelman mukaisen selvityksen turvapaikkaa hakevien sekä ns. paperittomien lasten varhaiskasvatuksen toteutumisesta Suomessa. Vain 15 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista järjestää turvapaikkaa hakeville lapsille varhaiskasvatusta ja ns. paperittomille lapsille vain 2,5 prosenttia kunnista. Kun otetaan huomioon varhaiskasvatuksen järjestäminen osana lastensuojelun avohuollon palveluita, nousee luku 26 prosenttiin.  Silloinkin 74 prosenttia vastanneista kunnista ei järjestänyt turvapaikkaa hakeville lapsille varhaiskasvatusta edes osana lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä. Tokikaan kaikissa kunnissa ei ole turvapaikanhakijoita, mutta esimerkiksi isoista kaupungeista kaikki eivät lähtökohtaisesti tarjoa turvapaikanhakijalapsille varhaiskasvatusta.

Turvapaikanhakijalapset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Lapsi, joka on saattanut viettää koko elämänsä vastaanottokeskuksessa, aseellisen konfliktin keskellä tai tien päällä, on kohdannut elämänsä aikana monia riskitekijöitä, jotka lisäävät vaaraa syrjäytyä, sairastua ja kokea monenlaisia sosiaalisia ongelmia myöhemmässä elämässä. Varhaiskasvatus voisi tuoda elämään tarpeellisia rutiineja, sosiaalisia kontakteja ja turvallisia aikuisia, puhumattakaan kielen ja kulttuurin oppimisesta. Mikäli lapsi saa oleskeluluvan ja pääsee kouluun, olisi varhaiskasvatuksesta ollut paljon hyötyä koulun aloitusta ajatellen.

Varhaiskasvatuksen käytännöt eroavat tällä hetkellä esi- ja perusopetuksen vastaavista. Kaikilla lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, myös vaikka lapsi ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa.

Vaikka kyse on lapsen oikeudesta on lapsen varhaiskasvatusoikeus myös vahvasti kytköksissä siihen, minkälaiset mahdollisuudet perheen vanhemmilla, erityisesti äidillä, on kehittää itseään. Turvapaikahakijoilla on usein taustalla traumaattisia kokemuksia ja olisi tärkeää, että vanhemmat saisivat tukea vanhemmuuteen sekä hengähdystauon arkeen, jolloin voivat selvitellä omia asioita. Lasten mahdollisuus varhaiskasvatukseen toimisi esikotouttavana toimintana paitsi lapsille itselleen myös vanhemmille. Se mahdollistaisi paremmin myös vanhempien kotoutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Varhaiskasvatuksen ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun palveluiden järjestäminen myös turvapaikkaa hakeville tai paperittomille on investointi paitsi näiden lasten ja perheiden tulevaisuuteen, myös yhteiskunnan kannalta järkevää rahankäyttöä, sillä ennaltaehkäisevä työ on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin jälkien korjaaminen. Kaikilla lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.

Varhaiskasvatuksen osalta ongelma voidaan ratkaista säätämällä selvästi myös turvapaikkaa hakevien ja paperittomien lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tuomme tästä esityksen hallituksen käsittelyyn ensi kevään kehysriihessä.

Li Andersson
opetusministeri

Sivun alkuun