Sivistyksen suunta -kolumni
Joutilaisuuden arvo ja kulttuurin voima

Eri puolilla Suomea kiertävä Kulttuurikierros on pääsiäisen aikaan puolivälissä. Sen tavoitteena on rohkaista ja mahdollistaa osallistuminen suomalaisen kulttuurin tekemiseen mahdollisimman laajasti. Samalla etsitään uusia kumppanuuksia ja rakennetaan yhteistä näkemystä kulttuurin toteuttamisesta pitkälle tulevaisuuteen.

Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa on kyse suomalaisia yhdistävän kulttuurin sitkon vahvistamisesta. Tätä tarvitaan niin yksilön, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin perustaksi.

Jyväskylässä kaupunginjohtaja totesi: ”Kulttuuri on aihe, jota yksikään itseään elinvoimaisena tai vetovoimaisena pitävä kaupunki ei voi sivuuttaa.” Kulttuuri on keskeinen osa yhteiskunnan resilienssiä, ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyden rakentumista. Kyse on konkreettisista teoista, joilla varmistamme jokaiselle oikeuden kokea ja luoda uutta.

Kuluneiden viikkojen aikana Kulttuurikierros on tehnyt näkyväksi, miten merkittävä rooli kulttuurilla on elinvoiman vahvistajana – ja millaisia mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointi tarjoaa.

Kulttuuri toimii kuitenkin vain silloin, kun se on kaikkien saavutettavissa. Siksi tarvitaan tekoja, jotka varmistavat, että lapset ja nuoret, aikuiset ja ikäihmiset voivat osallistua, harrastaa ja kokea taidetta ja kulttuuria. Kulttuuri vahvistaa elinvoimaa, lievittää yksinäisyyttä, rakentaa siltoja sukupolvien välille – ja antaa syyn lähteä kotoa kokemaan yhdessä.

Muistatko ajan, jolloin kotiovesta ulos astuminen merkitsi vapautta? Jos jollakulla oli asiaa, hän soitti lankapuhelimeen. Jos et ollut paikalla, puhelu jäi vastaamatta – ja maailma jatkoi kulkuaan. Nyt kannamme mukanamme laitetta, joka vaatii jatkuvaa huomiotamme.

Elämme aikaa, jota leimaa krooninen kiireen tunne. Kyse ei aina ole todellisesta tekemisen paljoudesta, vaan henkisestä taustahälystä. Olemme ulkoistaneet rauhallisuutemme algoritmeille.

Työsähköpostit kilahtavat puhelimeen iltasaunassa, ystävien viestiketjut elävät kesken metsälenkin, ja sosiaalinen media muistuttaa lakkaamatta siitä, mitä muut tekevät, kokevat ja saavuttavat.

Olemme unohtaneet joutilaisuuden arvon.

Joutilas hetki ei ole hukattua aikaa. Se on palautumisen tila, jossa luovuus herää ja ihminen muistaa olevansa muutakin kuin suorittava yksikkö.

Kokeile seuraavan kerran bussipysäkillä tai ennen palaverin alkua jättää puhelin taskuun. Katso ympärillesi, seuraa ihmisiä, anna ajatusten vaeltaa.

Maailma ei pysähdy, vaikka sinä pysähdyt. Päinvastoin – saatat huomata sen näyttävän ilman suodatinta kiinnostavammalta.
Viisaus on myös siinä, miten täytämme joutilaisuuden. Kulttuuri ja taide tarjoavat siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden: pysähtyä, kokea ja antaa mielen liikkua vapaasti.

Jos kiire on aikamme vitsaus, kulttuuri on sen vastalääke. Se muistuttaa, että elämä on muutakin kuin kalenterimerkintöjä ja tehokkuusvaatimuksia.

Juha Rintamäki
ylijohtaja

Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.