Kysely: Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla pitkäkestoisia
Kulttuurin toimiala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa. Tämä tulee esiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialan toimijoille tammikuussa tekemässä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 2029 toimijaa.
Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kolmasosalle muutokset olivat merkittäviä ja lopuille toimintaan tuli vain pieniä muutoksia. Vuoden 2021 alkupuoliskoon suhtauduttiin vielä tammikuussa hieman toiveikkaammin kuin, mitä kokemukset vuodesta 2020 olivat.
Koronan vaikutukset jakautuivat kyselyssä eri tavalla riippuen vastaajan toimintamuodosta. Henkilöitä ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.
Yhteisöistä 47 % kertoi koronan aiheuttaneen vuonna 2020 lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä ja 41 % ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Yleisölle tarkoitettujen/yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen ja niissä tapahtuvan toiminnan keskeytyminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen sekä palvelutarjonnan karsiminen ovat olleet yhteisöille merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Uudenlaisia toimintamuotoja kehitti lähes kaksi kolmesta vastaajasta ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.
Henkilövastaajista 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta 44 % kertoi uusista työtilaisuuksista. Myynnin vähenemisestä kertoi 63 % ja taiteellisen työn muuttumisesta 59 % vastaajista.
Vastaajista 37 % oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön koronatukea. Vastaajista 16 % oli saanut muita (esim. yksityisten säätiöiden) apurahoja tai avustuksia, 12 % työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia, kuten Business Finlandin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien, Valtiokonttorin ja 10 % kuntien myöntämää koronatukea kulttuurin ja luovan alan toimijoille. Kulttuurin eri alojen vastauksista käy ilmi, että suurten ja vakiintuneiden toimijoiden koetaan saaneen usein tukea paremmin kuin pienten.
Kysyttäessä kulttuurin alan ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta, päällimmäisinä tulivat esiin koronapandemian jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja kokemus pandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta. Samoin kokemus siitä, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta, ovat vallitsevia. Huolta koetaan siitä, jos alan perusrahoitus vähenee rahapelituottojen vähentymisen takia samaan aikaan koronapandemian vaikutusten kanssa.
Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin. Pandemia on tuonut heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa liittyvät ongelmat entistä selvemmin esiin ja niihin toivotaan ratkaisuja.
- Kulttuurin ala on monimuotoinen, ja myös sen ongelmat ovat koronapandemiassa moninaisia. Osa ongelmista on ollut tiedossa jo aiemmin ja koskee myös sellaisia toimia, joihin voidaan vaikuttaa muilla kuin kulttuuripolitiikan toimilla. Korona-aika on tuonut ongelmat näkyvästi esiin. Toivottavasti näiden ongelmien ratkaisemiseen panostetaan kaikilla niillä keinoilla, jotka yhteiskunnassamme ovat käytettävissä, sanoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneet
Myönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen, mistä saadulla osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta niissä tunnistetaan mm. osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja. Totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen nähdään myös eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Myös mahdollisuus pandemian jälkeiseen kulttuuritapahtumien suureen kysyntään ja sen tuomiin työmahdollisuuksiin tunnistetaan – ”niille, jotka alalla ovat pystyneet sinnittelemään”, kuten eräässä vastauksessa todetaan.
Kyselyn taustaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.-1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.
Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Tuloksia analysoitaessa ja vastausten luotettavuutta arvioitaessa on otettu huomioon tiedonkeruumenetelmä ja sen vaikutukset aineistoon. Vastausten edustavuus vaihteli taiteenaloittain, mikä vaikeutti alojen välistä vertailua. Näiden syiden vuoksi kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina.
Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26)
Lisätietoja:
ylijohtaja Riitta Kaivosoja, p. 0295 330 129
kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio (kyselyn toteutus), p. 0295 330 336