Ministeri Adlercreutzin puhe Peruskoulun tulevaisuustyön julkistamistilaisuudessa 11.2.

Hyvät kuulijat, Bästa publik, Tänään nostamme keskiöön Suomen tärkeimmän sivistyksen kulmakiven – peruskoulun. Suomen peruskoulu vastaa sivistyksestämme, se on rakentanut pohjaa hyvinvoinnille, tasa-arvolle ja osaamiseen perustuvalle kasvulle. Voi hyvin sanoa, että peruskoulu on meidän tärkein instituutiomme.

Kun peruskoulu rakennettiin yli 50 vuotta sitten, haettiin sivistykselle uudenlaisia suuntaviivoja. Tarkoituksena oli tarjota kaikille lapsille yhtäläinen mahdollisuus oppia – taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Se oli rohkea päätös, sillä vanha rinnakkaiskoulujärjestelmä oli juurtunut syvälle yhteiskuntaan.

Sitä edeltävä järjestelmä oli hajanainen, epätasa-arvoinen, eriarvoistava. Kun katsoo meidän kohta 110-vuotista historiaamme, niin on vaikea löytää vaikuttavampaa ja tärkeämpää reformia, kuin peruskoulu-uudistus.

Grundskolereformen var dock mycket mer än bara en reform. Det var ett löfte om att tro på varje barns möjligheter. Det var ett beslut som höjde utbildningsnivån, stärkte den regionala jämlikheten och lade grunden för vårt nuvarande utbildningssystem.

När de första PISA-resultaten publicerades år 2001 kom den finländska skolan in på världskartan. Våra ungdomars inlärningsresultat var i toppklass och vår grundskola fick rykte om sig som ett system som förenar hög kompetens med utbildningsmässig jämlikhet. Under de senaste tjugo åren har utvecklingskurvan inte varit önskvärd. Även om de finländska ungas inlärningsresultat fortfarande är på en hög nivå, har resultaten försämrats avsevärt.

Peruskoulussa kyse ei kuitenkaan ole vain oppimistuloksista. Kyse on lasten ja nuorten tulevaisuuden rakentamisesta, ihmisenä kasvamisesta ja yhdessä toimimista. Kyse on opettajien sitoutumisesta, joka luo turvallisen tilan oppimiselle. Kyse on oppilaiden uteliaisuudesta, joka kuljettaa heitä kohti uusia oivalluksia. Peruskoulussa on myös kyse kotien tuesta, joka antaa nuorille rohkeutta kasvaa.

Lainatakseni vision alkutekstiä; ”Peruskoulu on Suomen tärkein tulevaisuusinstituutio. Sen tehtävä ei ole vain valmistaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden muutoksiin, vaan myös antaa heille valmiudet muuttaa maailmaa ja uudistaa yhteiskuntaa.”

Hyvät kuulijat,

Osaamisen ja oppimisen kulmakivet rakennetaan peruskoulussa. Ja sen takia sen roolia meidän yhteiskunnassamme ei voi mielestäni liiaaksi korostaa. Senkin takia peruskoulun kehittäminen on hallituksen koulutuspolitiikan keskeinen fokus.

Olemme panostaneet oppilaiden perustaitojen vahvistamiseen lisäämällä opetustunteja matematiikkaan ja lukutaitoon. Olemme uudistaneet oppimisen tuen lainsäädäntöä jotta oppilaat saisivat tuke silloin kun sitä tarvitsevat. Olemme tehneet lainsäädäntömuutoksia parantaaksemme työrauhaa rajoittamalla mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksessa. Toteutamme osaamistakuun, jossa määritellään vähimmäisosaamisen taso ja varmistetaan, että se saavutetaan ennen luokalta siirtymistä.

Olemme myös vahvistaneet heikossa asemassa olevien oppilaita oppimisedellytyksiä vahvistamalla niin sanottua tasa-arvorahoitusta.

Näiden uudistusten lisäksi olemme tehneet työtä perusopetuksen kehittämisen kokonaisuudessa, johon kuuluu tänään julkistettavan visiotyön lisäksi kaksi muuta työryhmää; väestökehityksen haasteisiin ja sekä oppimistulosten laskun syihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin keskittyvät työryhmät.

Kaikissa näissä työryhmissä päämääränä on turvata oikeus laadukkaaseen opetukseen yhteiskuntamme muuttuessa.

Konkreettisia ehdotuksia tämän päivän haasteisiin on siis tulossa vielä tämän kevään aikana.

Hyvä yleisö,

Tänään suuntaamme katseemme peruskoulun pitkän aikavälin kehittämisen visioon. On ilahduttavaa, että sekä neuvottelukunnan että toimituskunnan näkemykset korostavat ennen kaikkea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Peruskoulua ei tarvitse keksiä uudelleen. Sen sijaan meidän on nostettava sen perimmäinen tarkoitus uudelleen kirkkaasti esiin – päivitettynä vastaamaan tämän ajan vaatimuksia ja haasteita.

Visio tunnistaa ansiokkaasti peruskoulun muuttuneen toimintaympäristön. Aikaamme leimaavat ekologisen ja taloudellisen kantokyvyn rajat, teknologinen murros, demokratian ja osallisuuden kriisit sekä hyvinvoinnin haasteet. Näiden paineiden keskellä korostuu entistä vahvemmin tarve vahvistaa inhimillisyyden perustaa: sivistystä, toivoa, toimijuutta ja yhteistä hyvää.

Keskeistä visiossa on siirtymä sopeutumisesta toimijuuteen. Tulevaisuuteen sopeutumisen sijaan suomalainen koulutus haluaa olla rakentamassa sellaista tulevaisuutta, jonka me yhteiskuntana haluamme nähdä.

Bästa publik,

Den röda tråden i visionen är skolans roll i att bära oss genom livet – med bildningen i centrum för hela vårt utbildningssystem.

När skolan har bildning som mål handlar det om mer än kunskap. Det är en strävan efter att ständigt utveckla tänkandet och stärka mänsklig tillväxt.

Bildning är det som finns kvar när detaljerna från provet har bleknat. Det är förmågan att se saker ur flera perspektiv, att sätta in nya idéer i ett sammanhang och att våga tänka utanför ramarna.

Här vill jag också lyfta fram att finländska ungdomar placerar sig i topp i PISA-undersökningen som mäter kreativt tänkande – och att skillnaderna mellan skolorna är små. Det är en styrka vi ska värna. Kreativt tänkande är inte bara en tillgång i dag, utan en avgörande färdighet i framtidens skola. Dess betydelse betonas också tydligt i framtidsvisionen.

Vid sidan av bildning och kreativt tänkande lyfter visionen fram ytterligare ett mål för framtidens grundskola: hopp. Ett hopp som är tätt förbundet med aktörskap – förmågan att påverka sin omgivning.

Skolan ska ge eleverna en konkret upplevelse av att kunna påverka, och verktyg för att göra det tillsammans med andra. Målen ska vara åldersanpassade: för de yngsta är de små och nära, och växer i takt med att de växer.

Framtidens skola ska lära oss att föreställa oss en bättre framtid – och att känna tillit till vår förmåga att tillsammans lösa också de utmaningar vi ännu inte känner till.

Jag vågar påstå att detta är ett nytt perspektiv på vad grundskolan ska lära ut. I en föränderlig värld lägger det grunden för elevers välmående. Det handlar ytterst om att ge dem verktyg att vara delaktiga i samhället.

Som en ung deltagare i visionsarbetet uttryckte det:
”Var inte rädd för framtiden. Här lär du dig för den”

Toivo on asia, jota erityisesti nuoret painottivat työssä vahvasti. Rohkenen sanoa, että tämä on asia, joka ei nouse niin vahvasti esille tämän päivän peruskoulussa.

Vision kantava ajatus on, että toivo syntyy yhteisestä toimijuudesta. Koulu tarjoaa oppilaille kokemuksen omasta toimijuudesta ja työkaluista, joilla vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Tavoitteet ovat aina ikään sidottuja, eli kaikkein pienimpien oppilaiden tavoitteet ovat pienen kokoisia, ja kasvavat heidän kasvaessaan. Tuloksena on toimijuuden kokemusten kautta syntyvä luottamus omaan kykyyn toimia, sekä luottamus yhteisöön, jonka kanssa asioita on mahdollista edistää.

Koulun arjessa oppilaat harjoittelevat, miten tehdään vastuullisia tekoja ja toimitaan yhdessä yhteisön hyväksi. He oppivat punnitsemaan erilaisia näkemyksiä, sovittamaan yhteen ristiriitoja, ottamaan vastuuta päätöksistä ja vaikuttamaan asioihin. Oppilaat opettelevat toimimaan yhteisen hyvän puolesta erilaisissa tilanteissa, niin koulussa kuin sen koulun ulkopuolellakin.

Yhdessä toimijuus, yhteinen hyvä ja toivo vahvistavat toinen toisiaan ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Kuten Katri totesi avauspuheenvuorossaan – hyvinvointi on oppimisen seuraus. Tätä kaikkea tarvitsemme enemmän myös tässä ja nyt.

Hyvät ystävät,

Peruskoulun ydintehtävä on tänäkin päivänä ajankohtainen. Se kasvattaa nuoria ihmisyyteen, vastuuseen ja yhdessä elämiseen, aivan kuten sen perustajat yli viisi vuosikymmentä sitten visioivat. Pidetään yhdessä huoli siitä, että tämä on mahdollista vielä seuraavat 50 vuotta.

Haluan loppuun vielä lämpimästi kiittää kaikkia peruskoulun visiotyössä mukana olleita. Olette tehneet loistavaa työtä. Kiitos! Ni har gjort ett fantastiskt jobb. Tack!