Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Selvitys tarjoaa uutta tietoa opintolainahyvityksestä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 21.1.2022 13.56
Uutinen

Kelassa laaditun tuoreen selvityksen mukaan opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen opintolainaa käytetään yleisemmin ja lainamäärät ovat suuremmat kuin ennen hyvityksen käyttöönottoa. Myös opintolainahyvityksen edellyttämässä määräajassa valmistuu suurempi osuus opiskelijoista kuin aiemmin.

Opintolainahyvitystä on vuosien 2015–2021 aikana maksettu yhteensä noin 226,5 miljoonaa euroa kaikkiaan 54 747 henkilölle. 

Selvityksessä on vertailtu opintolainaa nostaneiden osuutta ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden osuutta ennen ja jälkeen lainahyvityksen käyttöönoton.

Opintolainan käyttöaste on noussut yli 7 prosenttiyksikköä 55 prosentista 63 prosenttiin, ja keskimääräinen (enimmäis)lainamäärä yli 15 prosenttia 12 160 eurosta 14 023 euroon. 

Opintolainahyvityksen edellyttämässä, tutkinnon laajuuteen perustuvassa, määräajassa valmistuneiden osuus on noussut 7 prosenttiyksikköä 48 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut yli 12 prosenttiyksikköä. 

Korkeakoululainsäädännön mukaisessa tutkinnon laajuuteen perustavassa tavoitteellisessa suorittamisajassa valmistuneiden osuus on noussut noin 4 prosenttiyksikköä 34 prosentista 38 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut 6 prosenttiyksikköä.

Keskimääräinen opintolainahyvitys on ollut noin 3 600 euroa ammattikorkeakouluissa tutkintonsa suorittaneilla ja 5 600 euroa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla. Summien perusteella hyvitys hyödynnetään yleensä täysimääräisenä.

Yli 60 prosentilla opintolainahyvityksen saajista on kotikuntana ollut yliopistokaupunki. Noin 38 prosentilla kotikunta on sijainnut Uudenmaan maakunnassa. Harvimmin lainahyvityksen saajan kotikunta on sijainnut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen Kelan tutkimusyksiköstä. Selvitys perustuu Kelan rekisteritietoihin. Ministeriö on ollut asiassa aloitteellinen saadakseen tietoa opintolainahyvityksen toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä tarpeellisista jatkoselvityksistä. Ministeriön toimeksiannosta on laadittu myös esiselvitys Norjan mallin mukaisesta alueellisesta opintolainahyvityksestä. Kyseinen esiselvitys on tarkoitus julkaista tammikuun aikana.

Taustaa

Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Hyvitystä voivat saada korkeakoulu-opintonsa määräajassa suorittaneet, jotka ovat nostaneet valtion takaamaa opintolainaa vähintään 2 500 euroa. Määräaika riippuu suoritettavasta tutkinnosta, ja siihen voi saada pidennystä esimerkiksi varusmiespalveluksen, sairauden tai lapsen syntymän vuoksi.  

Opintolainahyvitystä maksetaan 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Lainahyvityksessä on enimmäismäärä, joka perustuu suoritettavan tutkinnon laajuuteen. Esimerkiksi 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnossa opintolainahyvityksen enimmäismäärä on 4 120 euroa ja 300 opintopisteen (ylemmässä) korkeakoulututkinnossa 6 200 euroa.

Selvitys opintolainahyvityksestä (Kela/Tutkimusyksikkö) 

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (OKM), p. 0295 330 110
tutkija Tuomas Nurminen (Kela), p. 050 441 1217, [email protected] 

Aiheeseen liittyvää

Opintolainahyvitys (Kela)  
 

 
Sivun alkuun