Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Suomi-palkinnot kahdeksalle - kullekin 15 000 euroa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 30.11.2022 15.00
Tiedote

Ansioituneille taiteilijoille ja toimijoille myönnettävät Suomi-palkinnot saavat tänä vuonna yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Alli Haapasalo, kuraattori Veikko Halmetoja, kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen, näyttelijä Kaija Pakarinen, säveltäjä Sanna Salmenkallio, lauluntekijä ja kansantaiteilija Jaakko Teppo sekä Yläkaupungin Yö –kaupunkifestivaali.

Kukin palkittu saa 15 000 euroa. Suomi-palkinnoista päättää tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Suomi-palkintoa on jaettu vuodesta 1993.

Ministeri Honkonen sanoi palkintopuheessa halunneensa kunnioittaa taiteen ja kulttuurin tekijöitä sekä mahdollistajia, jotka edustavat sekä merkittävän uran tehneitä ammattilaisia että nuoremman polven edelläkävijöitä. Ministerin mukaan Suomi-palkinnon saajista muodostuu hyvin rikas näkymä suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin.

- Teidän kaikkien työlle taiteen ja kulttuurin parissa on tunnusomaista sisukkuus, lämpö ja halu tuoda kulttuuri lähelle, koettavaksi. Juuri siksi teidän työnne on tänä tummien värien vuotena erityisen tärkeää, sanoi ministeri Petri Honkonen.

Palkintoperustelut ovat seuraavat:

Yhteiskunnallinen vaikuttaja, ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed

Ujuni Ahmedin työ yhteiskunnallisena vaikuttajana ja ihmisoikeusaktivistina on poikkeuksellista ja arvokasta juuri tämän päivän Suomessa. Ahmed on julkaissut kuluvana vuonna yhdessä Elina Hirvosen kanssa teoksen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.

Sekä tällä teoksella että Ujuni Ahmedin työllä laajemmin on erittäin suuri merkitys naisiin ja tyttöihin kohdistuvan vallankäytön esille tuojana sekä toivon ja toiminnan airueena.  Ujuni Ahmed on monikulttuurisuutta tukevan ja tutkivan Fenix Helsingin toiminnanjohtaja sekä Kansallisteatterin kotikirjailija.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Alli Haapasalo

Alli Haapasalo on ohjannut sekä tv-draamaa, lyhytelokuvia että kolme pitkää elokuvaa. Haapasalon tuorein ohjaus Tytöt tytöt tytöt on sekä kotimainen että kansainvälinen arvostelumenestys. Elokuva sai maailman ensi-iltansa Pohjois-Amerikan merkittävimmällä elokuvafestivaalilla, Sundancen elokuvajuhlilla, ja oli samalla ensimmäinen festivaalin kilpasarjaan valittu suomalainen pitkä elokuva. Elokuva voitti sarjansa yleisöpalkinnon.

Tytöt tytöt tytöt kuvaa kotimaisessa elokuvassa poikkeuksellisella lämmöllä, empatialla ja herkkyydellä nuorten naisten aktiivista toimijuutta omassa elämässään. Ohjaajan taitoa on, että elokuvan välittämä kuva nuorista tuntuu harvinaisen autenttiselta.

Kuraattori Veikko Halmetoja

Veikko Halmetoja on kuraattori, joka on tehnyt suomalaista kuvataidetta valtakunnallisesti tunnetuksi. Halmetojalla on suuri merkitys sille, että korkeatasoista kuvataidetta on voinut Suomessa kokea niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla, pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Hänen kuratoimiaan näyttelyitä on toteutettu taidemuseoissa, kulttuurihistoriallisissa museoissa, taidegallerioissa, kuvataideviikoilla, kulttuurikeskuksissa ja purettavassa kerrostalossa. Veikko Halmetojan kuratoimat taidenäyttelyt henkivät laajaa sivistystä ja syvää leikkisyyttä.

Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen

Kirsi Kaulanen on kehittänyt neljälle vuosikymmenelle ulottuvan kuvanveistäjänuransa aikana omanlaisensa ilmaisun, jossa ornamentaalinen ja monumentaalinen muoto kytkeytyvät sulavasti toisiinsa.

Kaulasen veistotaiteella on vahva side pohjoiseen luontoon. Painavasta materiaalista, usein laserleikatusta teräksestä, luodut veistokset uusintavat kasviaiheita ja kurkottavat kohti avaruutta. Niille on tunnusomaista valon ja varjon vaihtelu.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kirsi Kaulanen on toteuttanut teoksiaan useisiin julkisiin tiloihin ja tuonut näin teoksensa laajasti saataville ja koettaviksi. Kirsi Kaulanen voitti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun teoksella Välittäjä; teos toteutetaan vuonna 2023 Pikkuparlamentin puistoon.

Näyttelijä Kaija Pakarinen

Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt näyttelijä Kaija Pakarinen on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen esittävään taiteeseen. Hänen sisäistetty, älykäs ja herkkä näyttelijäntyönsä jättää katsojaan voimakkaita tunnekokemuksia.

Ilman Kaija Pakarisen 40-vuotista uraansa suomalainen elokuva, televisio ja teatteri olisivat kiistattomasti köyhempiä. Hänen hiljaisen suuri karismansa on koko kansalle tuttu ja rakas.  Kaija Pakarisella on ollut ikonisia rooleja Matti Ijäksen Katsastuksesta ja Aki Kaurismäen elokuvista Risto Räppääjään, jatkuen aina tuoreisiin töihin Transport -sarjassa ja Häät ennen hautajaisia -elokuvassa. Kaija Pakarinen on ollut nostamassa kotimaisen television ja elokuvaa uudelle uljaalle ajalle.

Säveltäjä Sanna Salmenkallio

Sanna Salmenkallio on laaja-alainen säveltäjä ja muusikko, joka on rikastuttanut sisältölähtöisellä taiteellisella työllään suomalaista musiikki-, elokuva- ja teatteritaidetta.

Salmenkallion elokuvasävellykset on huomioitu neljä kertaa parhaan musiikin Jussi-palkinnolla. Tänä vuonna hänelle myönnettiin ”Aalto”-elokuvan sävellystyöstä pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto Harpa.

Esittävän taiteen kontekstissa Sanna Salmenkallion itsenäinen taiteellinen ajattelu yhdistyy saumattomasti kokonaisteokseen ja antaa sille usein korvaamattoman arvokkaan sisällöllisen lisän. Salmenkallio on ollut myös synnyttämässä taiteellisia hankkeita, joiden sosiaalinen ulottuvuus on yhteiskunnallisesti merkittävä. Tällaisia ovat mm. Porttiteatteri, jota Salmenkallio on ollut perustamassa. Porttiteatteri on vapautumisvaiheessa olevien ja jo vapautuneiden vankien yhteisöteatteri. Salmenkallio tunnetaan myös yhteisöteatteriteoksista pakolaisten kanssa, kuten Kansallisteatterin kiertuenäyttämön Toinen koti –produktiosta.

Lauluntekijä, kansantaiteilija Jaakko Teppo

Jaakko Teppo on lauluntekijä, kuplettilaulaja ja kansantaiteilija. Hän on tuonut musiikillaan ja hersyvillä lyriikoillaan iloa suomalaisten elämään yli kolmen vuosikymmenen ajan. Urallaan Jaakko Teppo on tehnyt yli 5 000 keikkaa, ajanut 2 miljoonaa keikkakilometriä ja myynyt yli 600 000 levyä.

Tarkkanäköinen yhteiskunnallisten asioiden peilaaminen ja osuva huumori, persoonallinen tarinan kerronta ja laulutapa sekä tarttuvat melodiat ovat resepti Jaakko Tepon edelleen jatkuvalle kansan syvien rivien suosiolle. Jaakko Teposta tuli jo 1980-luvulla koko kansan kuplettimestari. Työttömän laulu, Hilma ja Onni sekä Pamela lienevät hänen lauluistaan tunnetuimmat.  Samat ilot, alhot ja syrjästä katsomisen kokemukset ovat ajankohtaisia tänäänkin. Viime vuosina Jaakko Tepon musiikki on soinut Suomessa niin musikaalikiertueilla kuin kesäteatterien areenoillakin.

Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaali

Yläkaupungin Yö on yksi Suomen pitkäikäisimmistä ja suurimmista kaupunkifestivaaleista. Jyväskylässä vuosittain järjestettävä festivaali täytti tänä vuonna 30 vuotta.

Tapahtumaa järjestävä Yläkaupungin Yö ry on onnistunut esimerkillisesti kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistämisessä. Yläkaupungin yö -festivaalille on vapaa pääsy. Korkeatasoinen, suomalaisten kaupunkifestivaalien joukossa poikkeuksellisen monipuolinen ohjelma on sisältänyt viime vuosina muun muassa tanssia, teatteria, performansseja, elokuvia, elävää musiikkia, sanataidetta, kuvataidetta, lastenohjelmaa, pelejä ja liikuntaa.

Festivaalin menestykseen on keskeisesti vaikuttanut Yläkaupungin Yö ry:n, kulttuurialan toimijoiden, yritysten, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö sekä vapaaehtoisten festivaalityöntekijöiden panos.

Valokuvia on saatavilla tilaisuuden jälkeen OKM:n Flickr-sivuilta.

Lisätietoja: johtaja Minna Karvonen, p. 0295 330 142

Kulttuuri Petri Honkonen
 
Sivun alkuun