Työryhmä luovutti ehdotuksia opintotuen kehittämiseksi - sekä välttämättömät että perusteelliset uudistukset esillä
Opintotuen kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on arvioinut opintotuen nykytilaa ja keskeisiä opintotuen kehittämistarpeita. Välttämättömiä kehittämistarpeita olisivat muun muassa indeksisidonnaisuuden palauttaminen sekä korkoavustuksen ja lainanmyöntökäytäntöjen kehittäminen opintolainan turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmän ehdotukset luovutettiin ministeri Sandra Bergqvistille 30. tammikuuta.
Opintorahan osuuden lisääminen, opintolainahyvityksen kehittäminen tai siitä luopuminen sekä opintotukiaikoihin liittyvät ehdotukset puolestaan olisivat keskeisimpiä ja luonteeltaan perusteellisempia muutoksia. Lisäksi olisi tarpeen selkeyttää opintotuen käsitteistöä ja helpottaa myös järjestelmän toimeenpanoa. Jatkovalmistelun aikana on tarpeen laatia vielä vaikutusarvioita.
- Työryhmä on arvioinut monipuolisesti opintotuen nykytilaa ja ehdottanut useita tarpeellisia kehittämisehdotuksia, joihin otetaan kantaa tämän kevään aikana. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sanoo.
Toisen asteen opintotuki: Painopisteenä oppivelvollisten toimeentulo ja kannusteet
Opintoraha: Määriä tarkistetaan indeksin perusteella ja tasoa korotetaan riittävyyden edistämiseksi. Vanhempien tulorajat sidotaan indeksiin ja korotetaan. Pienituloisten perheiden opiskelijoiden oikeus opintotukeen turvataan edelleen.
Opintolaina: Valtiontakauksen saavat itsenäisesti asuvat opiskelijat iästä riippumatta, mutta eivät vanhemman luona asuvat alaikäiset. Tavoitteena on vähentää nuorimpien opiskelijoiden velkaantumista.
Opintotuen enimmäisaika: Muihin kuin oppivelvollisuusopintoihin tukea saa enintään 50 kuukautta. Tämä mahdollistaa toisen asteen tutkinnon suorittamisen lukion jälkeen tai opintotuen hyödyntämisen aikuisiällä.
Opintotukioikeus: Opintotukea saa julkisen valvonnanalaiseen koulutukseen Suomessa.
Lisäksi oppivelvollisten matka- ja majoitusetujen otetaan osaksi opintotukea, ja koulumatkatuen uudistamista selvitetään myöhemmin.
Korkea-asteen opintotuki: Ensimmäisen tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen toimeentulo ja kannusteet
Opintoraha: Opintorahan määriä tarkistetaan indeksin perusteella ja tasoa korotetaan riittävyyden edistämiseksi.
Opintolaina: Opintolainahyvityksen ehtoja voidaan uudistaa kustannusneutraalisti esimerkiksi portaittaiseksi, jolloin hyvitysoikeus laajenisi ja edistäisi lainan käyttöä ja tutkinnon suorittamista määräajassa.
Opintotukiaika: Tukikuukausia lisätään korkeakoulututkinnon suorittamisen edistämiseksi, joko kaikkiin korkeakouluopintoihin tai tutkintokohtaisesti. Opintotuki koostuu lisätukikuukausina opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta tai asumislisästä ja korotetusta opintolainan valtiontakauksesta.
Ateriatuki: Ateriatukioikeus täsmennetään koskemaan Suomessa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita, ja selvitetään ateriatuelle vaihtoehtoista ateriaetumallia.
Opintolainan käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta parantavat elementit
Korkoavustuksen tulorajoja korotetaan ja sen kattavuutta parannetaan pienituloisten opintovelallisten tilanteen huomioimiseksi ja valtion takausvastuumenojen ehkäisemiseksi.
Opintolainan käyttökelpoisuuden parantamiseksi kehitetään lainanmyöntökäytäntöjä, takausvastuuvelan hoitoa sekä lisätään lainatietoisuutta.
Yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto yleiselle asumistuelle
Asumislisä on1.8.2025 enintään 80 % kuntaryhmäkohtaisista enimmäisasumismenorajoista (296/248 tai 216 e/kk). Asumislisän euromäärät tulisi sitoa indeksiin tuen riittävyyden turvaamiseksi asumiskustannusten noustessa. Ulkomailla opiskelevan tuki koostuu joko opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta tai opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta, mikä yksinkertaistaisi järjestelmää.
- Opintotuki on päätoimisen opiskelijan ensisijainen tukimuoto, jonka tarkoituksena on opiskeluajan toimeentulon turvaaminen. Siten tuen kehittämisessä painopisteenä tulisi olla niiden elementtien vahvistaminen, jotka vaikuttavat opiskeluaikana kuten opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Jos opintotuella halutaan lisäksi edistää tutkinnon suorittamista tavoiteajassa, tulee opintotuen ehtojen myös tukea tätä tavoitetta. Jatkovalmistelussa onkin arvioitava, tarvitaanko erityisiä kannusteita, sanoo työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.
- Opintotukilain (65/1994) mukaan opintotuki koostuu opiskelijalle maksettavasta opintorahasta ja asumislisästä sekä valtiontakauksesta opintolainalle.
- Opintolaina on markkinaehtoista ja sen myöntää pankki.
- Opintolainahyvitykseen on oikeus 1.8.2014 tai sen jälkeen opiskelupaikan ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten vastaanottaneella opintolainan saajalla, joka on suorittanut tutkinnon määräajassa.
- Valtio voi maksaa pienituloisen opintovelallisen korot pankille (korkoavustus).
- Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden hinnan alentamiseksi maksetaan opiskelijaravintoloille ateriatukea (2,55 €/ateria).
- Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden koulumatkakustannuksia tuetaan koulumatkatukilain (48/1997) mukaisesti. 1.8.2025 alkaen koulumatkatukeen on oikeus oppivelvollisuutta suorittavilla maksuttoman koulutuksen opiskelijoilla, joilla on pitkä koulumatka. Koulumatkatukea voidaan maksaa matkalipun myyjälle, koulutuksen järjestäjälle tai opiskelijalle riippuen opiskelijan matkustusolosuhteista.
Kokonaisuudistuksen tavoitteena on:
- Turvata tuen tason riittävyys päätoimiseen opiskeluun.
- Kannustaa tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa.
- Parantaa opintolainojen turvallisuutta.
- Selkeyttää järjestelmää ja helpottaa toimeenpanoa.
Opintotukimenot valtion talousarviossa
Vuonna 2024 opintotukea sai yhteensä 332 575 opiskelijaa, joista 212 442 opiskeli korkeakoulussa ja loput muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla (Kelasto). Vuotta 2025 koskevassa valtion talousarviossa opintotukimenot ovat yhteensä 1065 miljoonaa euroa, josta 67 prosenttia (699,3 milj. euroa) koostuu opintoraha- ja asumislisämenoista.
Muut kun lasta huoltavat opiskelijat siirtyvät 1.8.2025 ruokakuntakohtaisen yleisen asumistuen piiristä yksilöllisen opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijan saama opintotuki on 1.8.2025 siten yhteensä enintään 1 425,38 e/kk, josta opintoraha on enintään 279,38 e/kk ja asumislisä opiskelijan asuinkunnan mukaan 296, 248 tai 216 e/kk.
Opintolainan valtiontakauksen määrä on enintään 850 e/kk. Opintolaina valtiontakauksista aiheutuvien menojen osuus on 225,9 milj. euroa, josta opintolainahyvitysten osuus on n. 98 milj. euroa. Keskimäärinen opintolainahyvitys on noin 5 000 euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen osuus on noin 39,6 milj. euroa ja koulumatkatukimenojen osuus 100,2 milj. euroa. Koulumatkatuen määrä on saaja kohti 158 e/kk.
Opintotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistio
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 110, [email protected]