Uskonnolliset yhdyskunnat noudattavat koronasuosituksia hyvin

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kutsui 28. lokakuuta uskonnollisten yhdyskuntien edustajia keskustelemaan tartuntatautilain uudistuksesta ja sen mahdollisesta soveltamisesta uskonnon harjoittamiseen. Hygienian tehostamista ja osallistujien ohjeistamista koskevaan sääntelyyn suhtaudutaan myönteisesti, tilojen sulkemista koskevaan sääntelyyn kielteisesti. Tilojen sulkeminen puuttuisi yhteisöjen mukaan vahvasti uskonnonvapauteen.

Tartuntatautilakia halutaan muuttaa tavalla, joka mahdollistaa epidemian hallinnan kannalta entistä tarkoituksenmukaisemmat ja epidemiatilanteeseen nähden oikeasuhtaiset toimet tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Suurin osa muutoksista olisi väliaikaisia.

Säädösvalmistelun taustalla on koronavirusepidemian ensimmäinen aalto, jonka aikana epidemian leviämistä pyrittiin keväällä hillitsemään valmiuslailla ja poikkeusololainsäädännöllä. Valtioneuvosto linjasi kesäkuussa, että tartuntatautilakiin valmistellaan epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavat muutokset. 

- Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut tiiviisti mukana tartuntatautilain muuttamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön säädöshankkeessa. Hanke on perusoikeuskysymyksiensä, soveltamisalansa laajuuden ja asian kiireellisyyden vuoksi poikkeuksellisen monisyinen, mistä tämäkin keskustelutilaisuus on hyvä esimerkki, ministeri Annika Saarikko sanoo. 

Lausuntokierrokselle lähteneessä luonnoksessa hallituksen esitykseksi uskonnolliset yhdyskunnat on rajattu voimassa olevan sääntelyn mukaisesti tartuntatautilain ulkopuolelle. 

Myöskään Aluehallintoviraston määräykset kokoontumisrajoituksista eivät ulotu jumalanpalveluksiin ja vastaaviin uskonnollisiin toimituksiin. Uskonnolliset yhdyskunnat voivat siis itse päättää mahdollisista kokoontumisrajoituksista. Monet uskonnolliset yhdyskunnat ovatkin antaneet hyvin tarkat omat ohjeensa.

- Tilaisuudessa saimme tietoa muun muassa siitä, miten epidemian leviämistä on uskonnollisten yhdyskuntien tiloissa tähän mennessä ehkäisty ja miten uskonnolliset yhdyskunnat suhtautuvat siihen, että myös uskonnonharjoittaminen ulotettaisiin tartuntatautilain soveltamisalan piiriin sekä siitä, mitä seikkoja tulisi tällöin ottaa huomioon, Saarikko sanoo.

Palautteen ja keskustelun perusteella voidaan todeta, että uskonnollisissa yhdyskunnissa on noudatettu viranomaisten suosituksia pääsääntöisesti hyvin. Yhteisöt korostivat velvollisuuttaan varmistua siitä, ettei jäsenten terveysturvallisuus vaarannu uskonnonharjoittamisessa. 

Tehostettua hygieniaa ja osallistujien ohjeistamista koskevaan sääntelyyn suhtaudutaan myönteisesti, sillä sen ei koeta puuttuvan uskonnonvapauteen. Näitä hygieniakäytäntöjä toteutetaan jo nyt ilman lainsäädännön velvoittavuuttakin.

Jyrkin kielteinen suhtautuminen kohdistui mahdollisuuteen sulkea uskonnonharjoittamiseen tarkoitettu tila väliaikaisesti kokonaan tai osittain. Uskonnonharjoittamiseen tarkoitetun tilan käytön pakollinen rajoittaminen puuttuisi yhteisöjen mukaan vahvasti uskonnonvapauteen.