Eurooppalainen demokratiakilpi kattaa myös Suomen 

Demokratian tila maailmalla vaikuttaa myös Eurooppaan. Vastatakseen demokratian heikkenemisen riskiin Euroopan komissio esitteli marraskuussa suunnitelman, jolla halutaan suojella demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskuntien ja instituutioiden demokraattista kriisinkestävyyttä Euroopassa. Suunnitelman toimet ovat linjassa Suomen demokratiaa tukevien tavoitteiden kanssa.

Suomalaisen  demokratian kehitys linkittyy eurooppalaiseen kehitykseen ja päinvastoin. Suomen esimerkki ja kokemukset kiinnostavat laajasti. Demokratian suojeleminen on keskeinen osa Suomen EU-politiikkaa ja myös oikeusministeriön valmisteleman, hallituksen keväällä 2025 hyväksymän kansallisen demokratiaohjelman tavoitteena on vahvistaa demokratiaa sekä kotimaassa että EU:ssa. Eduskunta käsittelee oikeusministeriön demokratiakilvestä ja kansalaisyhteiskuntastrategiasta laatimaa selvitystä kevätkaudella 2026.

Kaikkia tarvitaan

Suomi jakaa komission näkemyksen siitä, että avoin ja osallistuva demokratia, elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vapaa media ovat unionin ja sen jäsenmaiden kriisinkestävyyden perusta. Monet ilmiöt, kuten tekoälypohjainen disinformaatio, ovat yleismaailmallisia, minkä vuoksi kaikki tarvitsevat lähdekriittisyyttä ja medialukutaitoa. Botit ja syväväärennöksetkin osaavat jo suomea, mikä korostaa kansalaisten tiedonlukutaitoa. Mitä paremmin tunnistamme näitä ilmiöitä, sitä paremmin olemme niiltä suojassa.

Komission demokratiapaketin eli demokratiakilven toimet tukevat Suomen pitkäjänteistä työtä muun muassa vaalien häiriönsietokyvyn parantamisessa ja kansalaisten osallisuuden edistämisessä. Suomi korostaa, että demokratian suojeleminen edellyttää johdonmukaisia toimia ja laajaa yhteistyötä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityisen tärkeänä Suomi pitää nuorten osallistumisen vahvistamista. Sanan- ja mielipiteenvapauden turvaaminen on tärkeää, samalla kun vahvistetaan kaikkien aktiivista toimijuutta digitaalisessa yhteiskunnassa.

Kriisinkestävän demokratian tukeminen

Komissio vahvistaa demokratioiden resilienssiä kahdella strategia-asiakirjalla: Demokratian kilpi -tiedonannolla sekä EU:n strategialla kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi ja suojelemiseksi. Tavoitteena on suojella demokratiaa ja vahvistaa yhteiskuntien kykyä kestää kriisejä. Tätä työtä tehdään myös kansallisesti muun muassa hallitusohjelmaan sisältyvällä vaalien poikkihallinnollisella skenaariotyöllä ja vaalien häiriötilannesääntelyn selvityksellä.

Demokratian kilpi -aloitteeseen sisältyy toimenpiteitä kolmella aihealueella:

• Demokratian suojeleminen disinformaatiolta ja ulkopuolisilta vaikuttamisyrityksiltä
• Demokraattisten instituutioiden, vaalien ja vapaan median vahvistaminen
• Kansalaisten osallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin tukeminen

Komissio aikoo perustaa Euroopan demokraattisen kriisinkestävyyden keskuksen, joka tukee tiedonvaihtoa ja yhteistyötä yhteisten disinformaation ja muiden uhkien torjumiseksi. Lisäksi komissio haluaa tukea jäsenvaltioita ja sidosryhmiä, jotta ne voivat muun muassa vahvistaa vaalivarautumista, suojella vaalien järjestämisen kannalta kriittistä vaali-infrastruktuuria ja minimoida ulkomaisen häirinnän riskit.
Suomi on demokratiapolitiikassa kokoaan suurempi jäsenvaltio. Osallistumalla aktiivisesti demokratiakilven toimenpiteiden toteuttamiseen tuemme demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumista kaikkialla Euroopassa. 

Kirjoittaja

Heini Huotarinen on neuvotteleva virkamies demokratia ja vaalit -yksikössä.

Lisätietoa komission tiedonannosta: Euroopan komission tiedote

Valtioneuvoston selvitys: Eurooppalainen demokratiakilpi ja EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia