Hallitus tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa
Hallitus teki tänään periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta vuosille 2025–2030 ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta. Strategialla vahvistetaan torjuntayhteistyötä, vähennetään rikosten tekijöiden saamaa rikoshyötyä, vaikeutetaan rikollista toimintaa, estetään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin ja parannetaan rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien henkilöiden suojaa.
Järjestäytynyt rikollisuus on vakava maailmanlaajuinen ongelma. Myös Suomessa sen toimintatavat ovat kehittyneet, verkostot laajentuneet ja rikollinen toiminta kietoutunut yhä tiiviimmin lailliseen liiketoimintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin.
– Kehityksen pysäyttäminen vaatii päättäväisiä toimia yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi ja siksi hallitus torjuu järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa kaikin keinoin. Meidän tulee varmistaa, että rikolliset jäävät kiinni ja he saavat tuntuvat rangaistukset sekä rikoksella saatu hyöty otetaan heiltä pois, oikeusministeri Leena Meri kertoo.
Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puututaan vahvasti
Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle. Hallitus päivitti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Edellisen kerran tämä on tehty vuonna 2013. Nyt hyväksyttyyn strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, jotka jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti.
Lainsäädäntötoimilla tehostetaan rikosvastuun toteutumista ja rikoshyödyn menettämistä. Myös rahanpesua estetään lainsäädännöllisin toimin. Lisäksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvien rikosten kuten aserikosten ja katujengirikosten rangaistuksia kovennetaan.
Hallinnollista torjuntaa edistetään lainsäädännöllä, joka mahdollistaa tehokkaamman tietojenvaihdon eri toimijoiden kesken. Hallinnollisella torjunnalla viitataan järjestäytyneen rikollisuuden riskin tunnistamiseen esimerkiksi lupaprosesseissa, kilpailutuksissa ja hankinnoissa.
Muilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden juurisyihin, minimoimaan rikollisten vaikutusvaltaa sekä tukemaan rikollisryhmästä irtautumista. Lisäksi selvitetään ja estetään ennalta viranomaisiin kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista ja mahdollista soluttautumista sekä selvitetään järjestäytyneen rikollisuuden uhrien tukitarpeita.
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Markus Liesegang, p. 0295 150 329, [email protected]
Erityisasiantuntija Mika Junninen, p. 0295 150 406, [email protected]
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma 2025–2030