Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe kieliasiain neuvottelupäivillä liikenne- ja viestintäministeriössä 22.10.2019
Hyvät kieliryhmien edustajat ja kieliasiain neuvottelukunta, bästa representanter för språkgrupperna och delegationen för språkärenden. Tervetuloa, välkommen, bures boahtin, saste aven, tulgua terveh!
Tänään pidetään neljättä kertaa kieliasiain neuvottelupäivä. Minulle on suuri kunnia edustaa hallitusta tässä tänään. Kieliä ja kielellisiä oikeuksia koskevat kysymykset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tiedän miltä maailma näyttää vähemmistön silmin. Jag är stolt för att få representera regeringen här idag. Som svenskspråkig vet jag hur det är att höra till en minoritet och kämpa för sina rättigheter.
Meillä on kieliryhmien näkökulmasta paras hallitusohjelma ikinä. Kielelliset oikeudet ja niiden turvaaminen mainitaan jokaisessa aihekokonaisuudessa. Lisäksi eri kieliä koskevia ja juuri tälle ryhmälle tärkeitä asioita on linjattu. Ur språkgruppernas perspektiv har vi det bästa regeringsprogrammet någonsin. De språkliga rättigheterna, samt förverkligandet av dem nämns i varje strategisk helhet i regeringsprogrammet.
Enligt regeringsprogrammet utarbetas en ny nationalspråksstrategi. Den ska trygga allas rätt att få service på nationalspråken och förbättra språkklimatet. Vi har redan länge varit medvetna om utmaningarna som gäller det svenska språket, som att dess roll som förvaltningens språk försvagas och att de språkliga rättigheterna förverkligas varierande på olika håll i landet. Dessa missförhållanden försökte man komma åt med den första nationalspråksstrategin.
Nyt kuitenkin myös suomen kielen käyttöala on kaventumassa. Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta esitti noin vuosi sitten huolensa kansalliskieliin kohdistuvasta vakavasta uhasta. Tähän ongelmaan haemme nyt ratkaisuja. Työ on aloitettu oikeusministeriössä.
Myös kieli-ilmapiirin parantaminen mainitaan hallitusohjelmassa. Asia on merkityksellinen kaikille kieliryhmille ja muun muassa perustuslakivaliokunta on toistamiseen edellyttänyt toimenpiteitä kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Nyt käynnistetään hanketta, joka koostuu kolmesta osa-alueesta, ja jossa painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Olisi tärkeää vaikuttaa asenteisiin, lisätä tietoisuutta kieliryhmistä ja kielellisistä oikeuksista sekä lisätä kohtaamista kieliryhmien välillä.
Laaditaan myös kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan huomioon muut Suomessa puhutut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Alue on laaja ja sisältö täsmentyy vielä. Omasta mielestäni on olemassa yksi ryhmä, joka on tärkein, kun on kyse kielten elinvoimaisuudesta. Ne ovat lapset. Jos haluamme tuloksia olisi priorisoitava kielten siirtyminen uusille sukupolville, eli lapsille ja nuorille.
Saamelaiset mainitaan useaan kertaan hallitusohjelmassa. Olemme sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Osana tätä työtä selvitetään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä. Jatketaan myös työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Konkretiaa lupaukseen tuovat kirjaukset saamenkielisten oikeuksien toteutumisen varmistamisesta sotepalveluissa sekä tuen vahvistamisesta saamen kielipesille. Tällä viikolla vietetään myös saamen kielten viikko. On todella hienoa, että voidaan nostaa esille saamen kielten tilanne ja lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä.
Myös viittomakielisten oikeudet mainitaan erikseen useassa yhteydessä. Perustetaan laaja-alainen viittomakieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista. Viittomakielilaki hyväksyttiin 2015 kun toimin oikeusministerinä. Oli upeaa, että viittomakielisten asemaa kieliryhmänä pyrittiin sillä tavoin vahvistamaan. Nyt uudestaan oikeusministerinä haluaisin kuulla, miten laki on vaikuttanut heidän asemaansa käytännössä ja mitä meidän tulisi mahdollisesti vielä tehdä aseman vahvistamiseksi.
Hallitusohjelmassa näkyy yksi kieliryhmien esittämä toive selkeästi. Se on kielellisten oikeuksien edistäminen sote-uudistuksessa. Palveluiden toimivuus omalla kielellä koetaan erityisen tärkeäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Olemme tietoisia epäkohdista. Ne tuodaan esiin hallituksen kielikertomuksissa, mutta myös Euroopan neuvoston suosituksissa Suomelle. Hallitusohjelman useat kirjaukset kielellisistä oikeuksista sote-palveluissa ovat osoitus siitä, että nyt ei enää riitä sen toteaminen, että oikeudet turvataan lain tasolla. Niiden toteutuminen on myös varmistettava käytännön toimin. Det räcker inte längre att man konstaterar att rättigheterna tryggas på lagnivå. Förverkligandet måste också garanteras med praktiska åtgärder.
Hyvät neuvottelupäivään osallistujat, bästa samråd,
Finlands språkvänligaste regeringsprogram ges samma år som det gått hundra år sedan regeringsformen godkändes. I regeringsformen från 1919 godkändes det finska och svenska språkets ställning som landets nationalspråk. Hallitusmuodossa hyväksyttiin suomen ja ruotsin kielen asema maan kansalliskielinä. Pääministeri Castrén toteaa ohjelmapuheessa valtioneuvoston yleisessä istunnossa 22.4.1919 seuraavaa ”Hallitus pyrkii kielellisten oikeuksien tyydyttämiseen samanlaisten perusteiden mukaan maamme molemmille kansallisille kieliryhmille sekä lainsäädäntöteitä että hallinnollisilla toimenpiteillä.” Hallitusmuoto hyväksyttiin muutamaa kuukautta myöhemmin kesäkuussa 1919.
Rinteen hallitusohjelma on hyvä, mutta toteutuminen edellyttää useiden toimijoiden osallistumista. Aivan kuten hallitusmuodon hyväksyminen mainitussa muodossa oli usean tapahtuman ja kovan työn lopputulosta. Tämän tilaisuuden tarkoituksena on dialogi hallituksen ja kieliryhmien välillä. Teillä on hyviä kysymyksiä ja yritän vastata niihin parhaani mukaan. Dialogi ei kuitenkaan pysähdy tähän. Olette kaikki tärkeitä toimijoita, kun kansalliskielistrategiaa ja kielipoliittista ohjelmaa työstetään. Jag ser fram emot en god fortsatt dialog.