Oikeusministeri Meri: Aserikoslainsäädännön rangaistuksia kovennetaan ja vankiloiden turvallisuuteen panostetaan
Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja kaikkiaan noin 1,2 miljardia euroa, joka on noin 26 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Esityksen mukaisiin määrärahoihin vaikuttavat aiemmat lisäykset, tuottavuussäästöt ja uudet ehdotukset. Hallitus päätti budjettiriihessä ajantasaistaa aserikosten rangaistussäännöksiä. Lisärahoitusta osoitetaan vuodelle 2025 muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Hallitus keskusteli budjettiriihessä hallitusohjelman mukaisesta aserikoslainsäädännön uudistuksesta sekä vankipaikkojen lisäämisestä ja teki päätöksen kirjausten edistämisestä. Tavoitteena on, että erityisesti törkeiden ampuma-aserikosten rangaistussäännökset vastaavat nykyistä paremmin rikosten vakavuutta. Ehdotuksilla tavoitellaan myös rikoksia ennaltaehkäisevää vaikutusta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2024 loppuun mennessä. Rahoitus tullaan varaamaan kehyksen yhteydessä.
Jatkossa aserikoksista rankaistaan ankarammin. Törkeiden ampuma-aserikosten rangaistukset kovenevat siten, että ne ovat lähtökohtaisesti ehdottomia. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen kantaminen julkisella paikalla tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena. Myös vaarallisen esineen ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon rangaistukset kovenevat.
- Törkeiden ampuma-aserikosten rangaistuksia tulee pikaisesti korottaa hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. On hienoa, että hallituksella on yhteinen tahtotila ja esitys etenee, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Vankiloiden turvallisuutta parannetaan
Osa vankiloiden turvatekniikasta tarvitsee uudistamista muun muassa kasvavan vankimäärän vuoksi. Hallitus päätti esittää 6,45 miljoonan euron lisärahoitusta Rikosseuraamuslaitokselle turvatekniikan parantamiseen.
– Pidän erittäin tärkeänä hallituksen merkittävää panostusta vankiloiden turvatekniikkaan sekä erityisesti työturvallisuuden parantamiseen. Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka ovat edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuudelle, Meri sanoo.
Valtionavustuksiin suunniteltua pienemmät leikkaukset
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata oikeusministeriön avustuksia 3,5 miljoonalla. Budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin, että avustusleikkaus jää noin 1,9 miljoonaan.
Avustusleikkauksen pienentämisen johdosta avustuksia esitetään seuraavasti: Rikosuhripäivystys 4 735 000 euroa, Nollalinja 725 000 euroa, Saamelaiskäräjät 4 775 000 euroa, Pakolaisneuvonta ry 175 000 euroa, Julkisen sanan neuvosto 102 000 euroa ja Naisten Linja ry 100 000 euroa. Muihin avustuksiin kohdistetut leikkaukset ovat valtiovarainministeriön 9.8.2024 talousarvioehdotuksen mukaisia.
– Pidän hyvänä lopputuloksena sitä, että esimerkiksi rikosten uhrien tukipalveluihin leikkaukset voitiin lähes kokonaan perua, ministeri Meri toteaa.
Oikeudenhoidon vakaan taloudenpidon pohja vahvistuu
Oikeusministeriön hallinnonalan säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät, koska hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä, joka on perusta oikeusvaltion toiminnoille. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset säästöt ovat 17,9 miljoonaa euroa vuonna 2025. Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta taas on varattu ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa. Oikeudenhoidon säästöt pyritään tekemään muualta kuin oikeudenhoidon selonteon mukaisista tavoitteista. Kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset kehittyvät ensi vuonna suotuisaan suuntaan.
Oikeusministeriön hallinnonalan vuoden 2025 budjetilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltion ydintoimintoja. Ehdotetusta määrärahasta valtaosa, 82 %, käytetään oikeusturvaa tuottavien hallinnonalan virastojen toimintaan. Näitä ovat tuomioistuinlaitoksen toiminta (n. 370 miljoonaa euroa), julkinen oikeusapu, edunvalvonta ja velkaneuvonta (n. 96 miljoonaa euroa), syyttäjätoiminta (n. 64 miljoonaa euroa), ulosottotoiminta (n. 111 miljoonaa euroa), vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (n. 294 miljoonaa euroa), oikeusministeriö (n. 22 miljoonaa euroa), Oikeusrekisterikeskus (n. 9 miljoonaa euroa) sekä oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten kokonaisuus (n. 21 miljoonaa euroa).
Luvut ovat lopullisia vasta valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen. Talousarvioesitys esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle 23.9.2024.
Lisätietoja:
valtiosihteeri Teija Makkonen, p. 0295 150 251, [email protected]
osastopäällikkö Tapio Laamanen, p. 0295 150 290, [email protected]
yksikönpäällikkö Niina Puolusmäki, p. 0295 150 103, [email protected]