Selvitys samanaikaisten vaalien järjestämisen kehittämisestä on valmistunut

Tampereen yliopiston sekä Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion Jussi Westinen ja Elina Kestilä-Kekkonen ovat selvittäneet oikeusministeriön tilauksesta samanaikaisiin vaaleihin liittyviä haasteita ja erityisesti vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleja.

Selvitys osoittaa, että ensimmäistä kertaa samanaikaisesti järjestetyt alue- ja kuntavaalit olivat huomattavalle osalle äänestäjistä vaikea hahmottaa. Hahmotusvaikeudet koskivat niin vaaliteemoja kuin -kampanjoitakin sekä aluevaalien merkitystä. Yksi näkyvimmistä vaikutuksista oli, että aluevaaleissa hylättiin vajaat 82 000 ääntä ja kuntavaaleissa hieman yli 39 000 ääntä. 
 
Raporttia varten tehtyjen kuntien vaaliviranomaisten haastattelujen mukaan suurimmalla osalla äänestäjistä oli tieto kaksista eri vaaleista, mutta osalla oli puutteellinen käsitys siitä, ketä ehdokasta on mahdollista äänestää ja millä numerolla ja lipulla. Aluevaaleissa hylättyjen äänten osuus vaihteli paljon ja oli monin paikoin huomattavasti korkeampi kuin kuntavaaleissa. Haastattelujen mukaan hylkäyksiä selittivät osittain äänestäjien perehtymättömyys vaaleihin ja protestimieliala. 
 
Äänestäjille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan aluevaltuustojen vähäinen koettu vaikutusvalta heikensi hyvinvointialueiden merkitystä. Eniten haasteita äänestämisen kanssa oli iäkkäillä ja alle 35-vuotiailla. 
 
Selvityksessä ehdotetaan, että äänioikeusilmoitukseen lisättäisiin tietoa äänestämisestä kysymysten ja vastausten muodossa. Selvityksessä ehdotetaan myös äänestyspaikkojen ja äänestystapahtuman kehittämistä sekä kuntien vaalien järjestämisresurssien turvaamista. Tulevaisuuden haasteena on ylipäätään saada vaaleihin tarpeeksi vapaaehtoisia vaalivirkailijoita. 
 
Selvitys on lähetetty myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.
 
Raportissa esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat tutkijoiden omia, eivätkä ne välttämättä vastaa oikeusministeriön näkemyksiä.
 
Raporttia varten haastateltiin yhdeksän eri kunnan vaaliviranomaisia, Ahvenanmaan maakuntahallinnon vaaliviranomaista sekä oikeusministeriön virkamiehiä. Kunnista valittiin haastatteluihin ne, joissa aluevaalien äänten hylkäysprosentti oli erityisen korkea tai erityisen matala. Keskeisenä aineistona hyödynnettiin myös vuoden 2025 alue- ja kuntavaalitutkimuksen kansalaisille suunnattua kyselytutkimusaineistoa (n=1042), jonka Tampereen ja Helsingin yliopiston tutkijat keräsivät vaalien jälkeen. Aineisto on Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama, ja siitä on julkaistu helmikuussa laaja tutkimusraportti. Muita keskeisiä aineistoja ovat vuoden 2022 aluevaaleja koskenut kyselytutkimusaineisto, viralliset vaalitilastot Suomesta ja muista maista sekä oikeusministeriön tuottamat raportit vuoden 2025 vaalien jälkeen. 
 
Selvitys samanaikaisten vaalien järjestämisen kehittämisestä (aluevaaliselvitys)
 
Lisätiedot:
valtio-opin tutkijatohtori Jussi Westinen, Tampereen yliopisto, p. 050 326 7218, [email protected]
valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen, Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion puheenjohtaja, Tampereen yliopisto, p. 050 408 6215, [email protected]
 
osastopäällikkö Johanna Suurpää, oikeusministeriö, p. 0295 150 534, [email protected]
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö, p. 0295 150 128, [email protected].