Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Susanna Siitonen: Huolellinen esivalmistelu parantaa lainvalmistelun laatua

oikeusministeriö
Susanna Siitonen
Julkaisuajankohta 17.6.2022 11.38
Kolumni

Lainvalmistelun laatu on puhuttanut aina. Ja arvioiden mukaan laatu on ollut useimmiten huonoa. Tosin käsitys siitä, missä kulloinkin on epäonnistuttu, on aikojen saatossa vaihdellut. Myös se, millaisin kriteerein lainvalmistelun laatua tulisi arvioida, on muuttunut.

Maamme lakimiehillä näyttää olevan sellainen yleinen käsitys, että nykyisen lainsäädäntömme taso on luvattoman heikko.
- Eduskunnan oikeusasiamies Reino Kuuskoski, Lakimiespäivät 1947

Aiemmin keskeisiä laatutekijöitä ovat olleet lakitekniikan ja oikeussystematiikan osaaminen, kun taas viimeaikainen keskustelu lainvalmistelun laadusta on keskittynyt vaikutusarviointeihin, niiden merkitykseen ja laatuun. Vaikutusarviointeihin on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisissä arvioissa. Töitä tilanteen korjaamiseksi on nyt tehty, ja arviointien taso on parantunut. 

Esivalmistelu tukee tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa

Ennen lainvalmisteluhankkeen varsinaista käynnistämistä on hyvä kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja vaikuttaa havaittuun yhteiskunnalliseen ongelmaan. Lainsäädäntö ei aina ole paras ratkaisu yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. 

Huolellinen esivalmistelu tukee tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, josta meillä juuri nyt niin paljon puhutaan. Esivalmistelun hyöty on se, että jo ennen varsinaisen lainvalmisteluhankkeen käynnistämistä päätöksentekijä saa käsityksen mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Lisäksi esivalmistelun osana toteutetut kuulemiset mahdollistavat sidosryhmien varhaisemman osallistumisen valmisteluun ja ratkaisuvaihtoehtojen ideointiin. Tämä vahvistaa sekä valmistelun tietopohjaa että sen avoimuutta. 

Puutteellinen esivalmistelu voi johtaa esimerkiksi ylisääntelyyn. Tällaisessa tilanteessa emme huomaa, että ratkaisu ongelmaan voisi löytyä muualtakin kuin lainsäädännöstä. 

Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää lausunnoissaan säännönmukaisesti huomiota siihen, ettei hallituksen esityksissä tuoda riittävästi esille vaihtoehtoisia tapoja ratkaista esillä olevaa kysymystä tai tällaisiin vaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia. Kritiikki on monin osin perusteltua. Hyvin tehdyllä esivalmistelulla voisimme ainakin osittain vastata tähän arviointineuvoston huoleen. 
Esivalmistelun merkitystä lainvalmisteluprosessin käynnistäjänä ei pitäisi unohtaa. Huolellinen esivalmistelu ja sen osana tehtävä tietopohjan kerääminen, sidosryhmien kuuleminen ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittaminen vahvistavat tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa ja lisäävät myös suomalaisten luottamusta hallintoon. Harvoin kannattaa ennen ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä päättää, mitä tehdään. 

Kirjoittaja  

 Susanna Siitonen toimii lainsäädäntöjohtajana oikeusministeriössä.
 
Sivun alkuun