Ukrainan oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä tukemassa

Ukrainalla on selvä tulevaisuuden visio: kehittyä toimivaksi oikeusvaltioksi, lisätä kansalaisten hyvinvointia ja liittyä Euroopan unioniin. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta maa on käynnistänyt laajoja oikeusalan, demokratian ja korruptiontorjunnan uudistuksia. Suomen oikeusministeriö tukee osaltaan Ukrainan oikeusministeriötä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja on sopinut yhteistyösuunnitelmasta vuosille 2025–2027.

EU-integraatio nähdään Ukrainassa parhaaksi taloudelliseksi turvatakuuksi. Euroopan komissio seuraa ja raportoi uudistusten toteuttamisesta ja on ottanut Ukrainan mukaan oikeusvaltiokertomukseen. Ukrainalla on iso työrupeama edessä. 

Ukrainan visio

Ukrainan ex-presidentti Leonid Kutšman vuonna 2003 julkaistu kirja ”Ukraina ei ole Venäjä” herätti aikanaan runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa on noussut esiin tärkeä näkökulma, jonka mukaan Ukraina ei tarvitse määrittelyä negaation kautta eli sen kautta mitä se ei ole. Pikemminkin tarvitaan visiota siitä, mitä se on, mitkä ovat sen omat arvot, tavoitteet ja tulevaisuus. 

Ukrainalla on nyt tulevaisuuden visio. Ukraina haluaa olla itsenäinen, suvereeni, moderni, turvallinen, hyvinvoiva, kulttuuririkas ja eurooppalainen valtio omille kansalaisilleen. Ukraina myös puolustaa tätä visiotaan raskaissa taisteluissa maahan hyökännyttä Venäjää vastaan. Sodasta huolimatta maa on käynnistänyt laajoja oikeusalan ja demokratian uudistuksia.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu arvopohjaiseen realismiin. Toiminnan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Suomi vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä. Toimimme globaalisti kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Suomi myös edellyttää, että Venäjän vastuu kansainvälisistä rikoksista ja korvausvelvollisuus vahingoista toteutuu. 

Ukraina EU-jäsenyyspolulla

Ukraina on hakenut EU:n jäsenyyttä vuonna 2022. EU päätti vuonna 2023 aloittaa neuvottelut Ukrainan kanssa. EU:n laajentumispolitikan mukaan neuvottelut käynnistyvät perustavanlaatuisista asioista (ns. ensimmäinen klusteri tai osio), joita oikeusalan, demokratian ja korruptiontorjunnan uudistukset ovat. Niiden onnistumisesta riippuu jäsenyysneuvotteluja käyvien valtioiden eteneminen jäsenyysprosessissa. Neuvottelut ensimmäisen osion sisällöstä pyritään käynnistämään Ukrainan kanssa kuluvan vuoden aikana. 

Hallitusohjelman mukaan Suomi antaa tukensa Ukrainan eurooppalaiselle polulle. Kaikkien jäsenehdokkaiden kohdalla Suomi pitää tärkeänä EU:n luotettavuutta ja uskottavuutta neuvottelukumppanina sekä korostaa jäsenyyskriteerien täyttymisen tärkeyttä. Ukrainan edessä on joka tapauksessa iso urakka, ja myös EU:n on valmistauduttava seuraavaan laajentumiseen. 

Euroopan komissio on tammikuussa 2025 laatinut arvioraportin Ukrainan uudistusten tilanteesta. Komissio on raportissaan myös määritellyt Ukrainalta odotettavia uudistuksia, joita ovat muun muassa tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuuden ja itsenäisyyden edelleen kehittäminen, kansainvälisen oikeudenhoitoalan yhteistyön kehittäminen, korruptiontorjunnan tehostaminen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittäminen, rikoksen uhrien asema sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen suojelun parantaminen.

Oikeusalan yhteistyö perustuu EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Ukraina on oivaltanut, että tulevissa uudistuksissaan se ei voi vain suoraan kopioida EU-maiden järjestelmiä. Maan on luotava omat vahvat oikeusvaltioinstituutionsa, jotka toimivat parhaalla mahdollisella tavalla ukrainalaisessa yhteiskunnassa ja jotka vastaavat korkeita eurooppalaisia standardeja. Ukraina laatii parhaillaan oikeusvaltiotiekarttaa ja julkisen hallinnon kehittämisen tiekarttaa. Niissä asetetaan konkreettisia tavoitteita lainsäädännön kehittämiseksi EU-säännöstön mukaiseksi ja reformien toteuttamiseksi. Tavoitteisiin lukeutuu tuomioistuin- ja syyttäjälaitosuudistus sekä vankeinhoitouudistus. Euroopan komissio edellyttää näitä uudistuksia Ukrainalta. Uudistusten nopeus ei kuitenkaan saisi heikentää niiden laatua. On myös tärkeää, että eri uudistukset toteutetaan siten, etteivät ne ole ristiriidassa keskenään.

Uudistuksilla ja muun muassa korruptiontorjunnan tehostamisella on valtava merkitys myös Ukrainan jälleenrakennukselle. Ulkomaiset, mukaan lukien suomalaiset yritykset, tarvitsevat Ukrainalta ennakoivaa ja luotettavaa lainsäädäntöä sekä hyvää hallintoa ja riippumatonta tuomioistuinlaitosta investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Oikeusalan uudistukset ovat myös edellytys ja ehto EU:n ja kansainvälisen rahoituksen saamiselle. 

Demokratia ja ihmisoikeudet vahvistavat vakautta

Euroopan unionista tehty sopimus sisältää määräykset demokratian periaatteista. Viime vuosina Euroopan komission toiminnan keskiössä on ollut suojella ja puolustaa demokratiaa sekä tukea kansalaistoimintaa. Euroopan unionin laajentumisprosessissa kannustetaan unionin jäseniksi pyrkiviä maita demokraattisiin sekä talousuudistuksiin ja siten edistetään vakautta ja vaurautta Euroopassa. 

Myös Euroopan neuvosto, jonka jäsenmaa myös Ukraina on, on nostanut aiempaa voimakkaammin tavoitteekseen turvata ja vahvistaa demokratiaa. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin vuonna 2023 annetun Reykjavikin julistuksen demokratiaperiaatteiden mukaisesti.

Hallitus teki maaliskuussa oikeusministeriön johtaman valmistelun pohjalta periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi vuosille 2025–2027. Demokratiaohjelman periaatepäätöksessä määrittelemme ja linjaamme keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Linjauksiin lukeutuu, että Suomi edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista Euroopan unionissa ja kansainvälisesti. Näin vahvistamme myös turvallisuutta, vakautta ja kriisinkestävyyttä. 

Oikeusministeriö tukee Ukrainan oikeusalan ja demokratian uudistuksia

Korruptiontorjunta, avoin ja hyvä lainvalmistelu sekä vallan kolmijako ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Maailman oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen heikentyessä kansainvälisille toimille on erityinen tarve. Tässä Suomellakin on tärkeä rooli. Oikeusministeriöllä on nyt mahdollisuus edistää osaltaan Ukrainan uudistustyötä. Suomen oikeusministeri Leena Meri ja Ukrainan varaoikeusministeri Svitlana Tereshchenko sopivat tapaamisessaan 02.04.2025 oikeusministeriöiden välisen yhteistyön tehostamisesta entisestään vuosille 2025−2027 laaditun yhteistyösuunnitelman avulla.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan virkamiehet antavat koulutusapua ukrainalaisille kollegoille lainvalmistelun, oikeusapujärjestelmän, sovittelun ja vankeinhoidon kehittämiseksi sekä korruptiontorjunnan tehostamiseksi. Oikeusministeriö on tässä työssä myös löytänyt hyvää synergiaa Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen kanssa. Myös Suomella on opittavaa Ukrainalta. Ukrainan oikeuslaitos on selviytynyt erittäin hyvin ja kehittynyt merkittävästi sodan aikana, ja näihin kriisinkestävyyteen johtaneisiin toimiin meidän on syytä perehtyä. 

Ukrainan EU-jäsenyyden tiellä voi olla edessä ylä- ja alamäkiä, mutta Ukrainan käynnistämät uudistukset auttavat joka tapauksessa maata kehittymään visionsa mukaisesti.

Kirjoittajat

Marina Venäläinen toimii neuvottelevana virkamiehenä EU- ja kansainväliset asiat -yksikössä oikeusministeriössä. Niklas Wilhelmsson on yksikönpäällikkö demokratia ja vaalit -yksikkössä oikeusministeriössä.