Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valtioneuvosto etusivu

Uusi kansalliskielistrategia turvaa kielten elinvoimaa konkreettisin toimenpitein

Oikeusministeriö
2.12.2021 13.56
Tiedote

Kansalliskielistrategia hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Uusitulla strategialla halutaan turvata kaikkien oikeus palveluun kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi, sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.

- On erittäin hienoa, että olemme saaneet hyväksyttyä uuden kansalliskielistrategian, jolla edistetään kielellisten oikeuksien toteutumista ja molempien kansalliskielten elinvoimaisuutta Suomessa, sanoo pääministeri Sanna Marin.

- Kansalliskielistrategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Strategiaan sisältyvät käytännön toimenpiteet toimivat takuuna sille, että työ kansalliskielten edistämiseksi valtioneuvostossa on paitsi jatkuvaa, myös konkreettista ja määrätietoista, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kansalliskielistrategia koostuu kolmesta päätavoitteesta: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Lisäksi strategiassa katsotaan tärkeäksi edistää maahanmuuttajien pääsyä kieliyhteisön jäseneksi ja kotoutumista molemmilla kansalliskielillä. 

Toimenpiteitä tueksi käytännön haasteisiin

Strategisten päämäärien alle on koottu 62 konkreettista toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on osoitettu eri ministeriöille. Osa toimenpiteistä on valtioneuvoston suosituksia muille toimijoille kuin ministeriölle.

Tärkeä tavoite kansalliskielistrategiassa on varmistaa kielitaitoisen työvoiman saatavuus. Tätä pyritään edistämään kielitaitovaatimuksia koskevilla toimenpiteillä. Jotta digitalisaatio tukisi kielellisiä oikeuksia ja palvelujen saatavuutta molemmilla kansallisilla kielillä, strategiaan on sisällytetty konkreettisia toimenpiteitä kielinäkökulman huomioon ottamiseksi lainsäädännössä, ohjeistuksessa ja digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Strategian keskeisinä tavoitteina on myös kieliryhmien välisen luonnollisen vuorovaikutuksen lisääminen eri kieliryhmien välistä vuorovaikutusta edistämällä, esimerkiksi koulujen ystäväluokkien kautta.

Kansalliskielistrategia ottaa ruotsin kielen lisäksi kantaa myös suomen kielen asemaan ja sen elinvoimaisuuden varmistamiseen. Suomen kielen käyttöala on kaventunut etenkin tieteessä ja elinkeinoelämässä, varsinkin englannin kielen vahvistuneen aseman johdosta. Strategia sisältää muun muassa suosituksia korkeakouluille, joilla vahvistetaan kansalliskielten asemaa tieteen kielenä ja korkeakouluissa. 

- Jokaisella meistä tulee olla mahdollisuus asua, käydä koulua ja työskennellä suomeksi tai ruotsiksi, käyttää äidinkieltämme lääkärissä tai veroviraston kanssa asioidessa. Vaikka kansalliskielistrategia on valtioneuvoston sisäinen strategia, sen visiota, linjauksia ja päämääriä voivat kaikki yhteiskunnan toimijat olla mukana toteuttamassa. Kun kaksikielisyyttä ja hyvää kieli-ilmapiiriä edistetään johdonmukaisesti, se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa, ministeri Henriksson painottaa.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvän uuden kansalliskielistrategian valmistelua on johtanut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Marin ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmässä on lisäksi ministeritason edustus muista hallituspuolueista sekä pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta. Kansalliskielistrategia on valmisteltu vuorovaikutteisesti yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. 

Kansalliskielistrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot: 
neuvotteleva virkamies Anna Kiiskinen, p. 029 515 0134, [email protected]

 
Sivun alkuun