EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltaminen alkaa kesällä 2026

Toukokuussa 2024 tapahtui historiallinen läpimurto, kun EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti) hyväksyttiin pitkien neuvottelujen jälkeen. Kyseessä on merkittävä kokonaisuudistus, joka vaikuttaa kaikkiin EU-jäsenvaltioihin ja niiden maahanmuuttoviranomaisiin. Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa 12.6.2026.

Sopimuksella rakennetaan aiempaa vakaampi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä, jolla EU hallitsee muuttoliikettä ja turvapaikkaprosesseja. Samalla vahvistetaan ulkorajojen valvontaa, ehkäistään väärinkäytöksiä ja jäsenvaltiosta toiseen liikkumista sekä turvataan suojelua tarvitsevien oikeudet.

Yhteiset säännöt koko unionille

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus kokoaa yhteen aiempaa kattavamman sääntelykokonaisuuden ja luo yhteisen oikeudellisen kehyksen muuttoliikkeen hallintaan. Tavoitteena on, että järjestelmä toimii yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa mutta jättää samalla riittävästi liikkumavaraa kansallisten erityispiirteiden huomioimiseen.

Keskeistä on myös ajatus siitä, että yksikään jäsenvaltio ei jää yksin tilanteissa, joissa muuttoliike aiheuttaa poikkeuksellista painetta. EU ottaa ensi kertaa käyttöön pysyvän, oikeudellisesti sitovan mutta joustavan yhteisvastuumekanismin. Samalla vahvistetaan vastuunkantoa ja yhteisten sääntöjen noudattamista.

Mikä muuttuu käytännössä?

Sopimus tuo mukanaan selkeämmät ja tehokkaammat menettelyt hakemuksen tutkinnasta aina maasta poistamiseen. EU:n ulkorajojen rooli korostuu, ja uusilla säädöksillä tehostetaan rajavalvontaa sekä rajalla tapahtuvia turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.

Kaikki laittomasti maahan saapuvat tai kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt seulotaan. Seulonnassa tarkastetaan henkilöllisyys, turvallisuuteen liittyvät seikat sekä terveydentila ja haavoittuvuus. Tämän jälkeen ohjataan pakolliseen rajamenettelyyn ne, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan.

Yksittäisten turvapaikkahakemusten arviointia ja päätöksentekoprosessia virtaviivaistetaan ja yhdenmukaistetaan kaikkialla EU:ssa, tavoitteena nopea mutta huolellinen päätöksenteko. Samalla vahvistetaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja varmistetaan, että suojelua tarvitsevat tunnistetaan ajoissa.

Täytäntöönpano edellyttää kansallisia toimia

Sopimuksen soveltaminen vaatii Suomessa sekä lainsäädäntömuutoksia että merkittäviä muutoksia viranomaisten toimintaan. Koska suurin osa säädöksistä on EU-asetuksia, kansallista lainsäädäntöä on yhtäältä karsittava päällekkäisten säännösten osalta ja toisaalta täydennettävä tarvittavilta osin.

Viranomaisten on omaksuttava uudet menettelyt ja huomioitava sopimuksen yleiset tavoitteet osana päivittäistä työtään. Tämä koskee erityisesti rajavalvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.

Merkittävä osa työstä liittyy myös tietojärjestelmiin. Esimerkiksi ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) kehitetään vastaamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi Eurodac-sormenjälkitietokannan laajentaminen ja uudistaminen on keskeinen osa koko EU:n yhteisen järjestelmän toimivuutta. Eurodacilla tuotetaan ja jaetaan tieto unioniin saapuneista, siellä oleskelevista ja sieltä lähteneistä henkilöistä.

Katse kesään 2026 ja sen yli

Hallitus antoi eduskunnalle 16.4. esityksen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä lakimuutoksista. Tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan kesäkuussa 2026 samaan aikaan, kun EU-säädöksiä aletaan soveltaa.

Vaikka järjestelmä otetaan nyt käyttöön, työ ei pääty siihen. Muuttoliike on ilmiö, joka elää ja muuttuu. Siksi uusien sääntöjen toimivuutta on seurattava tiiviisti ja tarvittaessa kehitettävä edelleen.

Komissiolla sekä EU:n virastoilla, erityisesti EU:n turvapaikkavirasto EUAA:lla ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilla, on keskeinen rooli jäsenvaltioiden tukemisessa. Yhteistyö ratkaisee, miten hyvin uudistus saavuttaa tavoitteensa.

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus ei ole päätepiste, vaan uusi perusta, jolle Euroopan yhteinen muuttoliikepolitiikka rakentuu.

Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö
maahanmuutto-osasto