Hallituksen esitysluonnos siviilitiedustelulainsäädännön ajantasaistamiseksi lausunnoille
Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen hallituksen esitykseksi, jolla päivitetään siviilitiedustelulainsäädäntöä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Esityksessä ehdotetaan uusia toimivaltuuksia muun muassa valtiollisiin uhkiin varautumiseksi sekä yksittäisiä käytännön tiedustelutoiminnassa havaituista tarkennustarpeista johtuvia muutoksia. Lisäksi ehdotetaan muutoksia asiakirjojen salassapitoaikoihin. Lausuntokierros päättyy toukokuun lopulla.
Siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019. Sen jälkeen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti, kybertoimintaympäristö on monimutkaistunut ja Suomen Nato jäsenyys on tuonut esiin uusia lainsäädäntötarpeita. Esityksessä ehdotetut tarkennukset ja uudet toimivaltuudet vahvistaisivat viranomaisten kykyä vastata vakaviin kansallisen turvallisuuden uhkiin.
Uusi tietojärjestelmätiedustelu valtiollisiin toimijoihin
Esityksessä ehdotetaan uutta tietojärjestelmätiedustelua, joka kohdistuisi valtiollisiin toimijoihin. Sen avulla suojelupoliisi voisi hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan käytettävien tietojärjestelmien toiminnasta. Tiedustelu voisi koskea sekä järjestelmiin tallennettuja tietoja että järjestelmän osien välistä viestintää.
Lisäksi suojelupoliisille ehdotetaan toimivaltuutta estää tietojärjestelmän käyttö tai haitata sen toimintaa. Toimivaltuutta voitaisiin käyttää, jos järjestelmää käytetään Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan Suomen ulkopuolella.
Muutoksia tiedustelumenetelmiin ja tiedonhankintaan
Esityksessä ehdotetaan muutoksia tietoliikennetiedusteluun, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaammin vakavien kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumisessa. Sääntelyä päivitetään vastaamaan nykyistä teknologista toimintaympäristöä, ja tiedustelun käyttöedellytyksiä selkeytetään, jotta tiedonhankinta olisi aiempaa kohdennetumpaa.
Tietoverkoissa toteutettavaa peitetoimintaa kehitettäisiin niin, että sitä voidaan toteuttaa myös silloin, kun yksittäisiä kohdehenkilöitä ei voida tunnistaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan näytteenoton ja tilapäisen haltuunoton mahdollistamista paikkatiedustelun yhteydessä. Tämä parantaisi viranomaisten kykyä arvioida esimerkiksi vaarallisia aineita tai hybridiuhkiin liittyviä kohteita.
Rajavartiolaitokselle uusi rooli siviilitiedustelun tukena
Rajavartiolaitokselle esitetään toimivaltaa avustaa suojelupoliisia tietyissä tiedustelumenetelmiä edellyttävissä toimenpiteissä. Tämä vahvistaisi viranomaisten yhteistoimintaa tilanteissa, joissa Rajavartiolaitoksen osaamista ja suorituskykyä tarvitaan.
Julkisuuslain salassapitoaikoihin merkittäviä pidennyksiä
Esityksessä ehdotetaan, että Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön koskevan ulkoministeriön, tasavallan presidentin ja presidentin kanslian asiakirjojen salassapitoaika pidennettäisiin 40 vuoteen. Suojelupoliisin ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi sisäministeriön sekä sotilastiedustelun asiakirjojen salassapitoaikaa puolestaan pidennettäisiin 60 vuoteen. Tavoitteena on turvata Suomen kansainvälisiä suhteita ja estää sellaisten tietojen ennenaikainen julkistuminen, jotka voisivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden tai Suomen aseman liittolais- ja kumppanimaiden keskuudessa.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Johanna Hakala, p. 0295 488 452, sisäministeriö