Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Hallituksen vastaus välikysymykseen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen

Sisäministeriö
24.11.2021 14.22
Välikysymysvastaus

Sisäministeri Krista Mikkonen vastasi välikysymykseen eduskunnassa 24. marraskuuta.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Suomi on hyvin varautunut monenlaisiin uhkiin ja sillä on kyky reagoida niihin. Suomen suvereniteetti ja turvallisuus turvataan kaikissa tilanteissa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tukee kansallista työtä hybridiuhkien torjumiseksi. Politiikkamme on johdonmukaista, pitkäjänteistä ja sitä tukee laaja kansallinen yhteisymmärrys. Eduskunnan viime aikaiset kannanotot ulko- ja turvallisuuspoliittiseen sekä puolustusselontekoihin vahvistavat tämän. Meillä ei ole sellaisia haavoittuvuuksia ja jakolinjoja yhteiskunnassa, joita ulkoiset toimijat voisivat hyödyntää. Tällä viestillä on myös uhkia ennaltaehkäisevä merkitys. Keinovalikoimamme vihamieliseen toimintaan reagoimiseksi koostuu monen tason toimenpiteistä. Kaikkia näitä ei voi käsitellä julkisuudessa kovin yksityiskohtaisesti.

Valko-Venäjän painostustoiminta muuttoliikettä hyväksi käyttäen ja siirtolaisten välineellistäminen poliittisiin tarkoitusperiin on yksiselitteisesti tuomittavaa. 
Toimet on suunnattu EU:ta vastaan tarkoituksena haastaa perusarvojamme ja aiheuttaa epävakautta EU:n sisällä. 

Siirtolaisten välineellistäminen poliittisiin tarkoitusperiin on koko EU:ta koskeva haaste, johon tarvitaan toimivia yhteisiä ratkaisuja. Yhteiset toimet ovat avainasemassa, oli kyse hybridivaikuttamisesta, muuttoliikkeestä, rajaturvallisuuden ylläpidosta tai ihmissalakuljetuksen torjunnasta. 

Hybridiuhkiin vastatessa ulkopoliittiset vastakeinot ja diplomatia ovat keskeisessä asemassa. Puhuttaessa siirtolaisten käyttämisestä vihamielisen vaikuttamisen välineenä, on olennaista vaikuttaa paitsi hybridivaikuttamista toteuttavaan valtioon, myös keskeisiin muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaihin sekä muihin olennaisiin toimijoihin, kuten lentoyhtiöihin. Nämä toimet ovat osoittautuneet vaikuttaviksi myös Valko-Venäjän rajatilanteessa. Hybridiuhkaan vastaaminen ei ole ensisijaisesti turvapaikkasääntelyn tai rajavalvonnan kysymys. 

Arvoisa puhemies,

Tilanteessa, jossa siirtolaisia hyväksikäytetään hybridivaikuttamisen välineenä, on olennaista erottaa toimet, jotka suunnataan vaikuttamiseen turvautunutta valtiota kohtaan ja toimet, jotka suunnataan unionin alueelle pyrkiviin henkilöihin. Ei ole epäselvyyttä siitä, että Suomen on turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja hakijoiden kohtelussa noudatettava Geneven pakolaissopimusta ja muita kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteitaan. Myös Suomen perustuslakiin sisältyy ehdoton kielto palauttaa ketään olosuhteisiin, joissa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä on johdettu Euroopan ihmisoikeussopimukseen kirjatusta oikeudesta elämään ja kidutuksen kiellosta, joista ei voi poiketa edes sodan tai kansakunnan elämää uhkaavan yleisen hätätilan aikana.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi Suomea velvoittaa myös EU-lainsäädäntö, jonka mukaan jäsenvaltioilla on selkeä velvoite käsitellä sen rajalla, alueella tai kauttakulkualueella tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Edes kolmannen valtion moitittava toiminta ei oikeuta kieltämään yksilöltä oikeutta hakea turvapaikkaa. 

On selvää, että vihamielisen hybridivaikuttamisen tilanteessa hallituksella on oikeus ja velvollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Suomen turvallisuuden ja vakauden turvaamiseksi.  Yhtä selvää on, että välikysymyksessä nyt esiin nostettu hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen täydestä keskeyttämisestä ei ole mahdollinen perustuslakimme, eikä Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa. Samasta syystä välikysymyksen nyt jättäneet puolueet eivät itsekkään tällaista pykälää säätäneet ollessaan hallitusvallassa.

Arvoisa puhemies, 

Euroopan unionin oikeus ja kansainväliset velvoitteet asettavat tietyt raamit toiminnalle, mutta eivät estä vastaamasta siirtolaisia hyväksikäyttämällä toteutettavaan hybridivaikuttamiseen. 

EU:n jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut tarjoamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Samalla Suomi on sitoutunut siihen, että unionin alueelle ei pääse hallitsemattomasti, ja sitoutunut palauttamaan henkilöt, joilla ei ole oikeutta oleskella unionin alueella. Nämä velvoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään.

Voimassa oleva laki mahdollistaa rajaliikenteen rajoittamisen ja rajanylityspaikkojen sulkemisen. Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Rajavartiolaitos on valmistautunut palauttamaan sisärajavalvonnan valtioneuvoston niin päättäessä. Sisäministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian. 

Akuutissa tilanteessa tehdään arvio siitä, millä tavalla toteutetaan velvollisuutta turvata tosiasiallinen mahdollisuus turvapaikanhakuun. Kyse on operatiivisesta tarpeesta ja poliittisesta harkinnasta. Se, että varmistamme mahdollisuuden hakea turvapaikkaa ei edellytä mitään tiettyä määrää avoimia rajanylityspisteitä. 

Rajanylityspaikan sulkemisella ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen. 

Arvoisa puhemies,

Velvollisuus käsitellä Suomen alueella jätetyt turvapaikkahakemukset on erotettava siitä, myönnetäänkö hakijalle turvapaikka tai muu oleskelulupa. Käsittelyn nopeaksi toteuttamiseksi ja kielteisen päätöksen saaneiden tehokkaan paluun takaamiseksi Suomessa kyetään toimimaan järjestelmällisesti ja hallitusti myös mahdollisen laajamittaisen maahantulon tilanteissa. 

Hallitus on tehnyt ja on edelleen valmistelemassa toimenpiteitä vahvistaakseen Suomen varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Kriisinsietokyvyn kannalta olennaisinta on huolehtia normaaliajan järjestelmien toiminnasta. Turvapaikkamenettelyn sujuvuus ja nopeutettujen menettelyjen tehokas soveltaminen korostuvat etenkin kriisitilanteissa. Toimenpiteiden onnistunut toimeenpano edellyttää kuitenkin myös kaikkien viranomaisten, Rajavartiolaitoksen, poliisin, Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten, resurssien turvaamista sekä henkilöresurssien joustavuutta. Myös Puolustusvoimat on varautunut tarvittaessa antamaan virka-apua viranomaisille.

Viranomaisten toimintasuunnitelmia laajamittaiseen maahantuloon vastaamiseksi on kehitetty erityisesti vuoden 2015 kokemusten pohjalta. Viranomaisten valmius on nyt huomattavasti parempaa kuin kuusi vuotta sitten. Valmiussuunnitelmien toimivuutta myös testataan harjoittelemalla säännöllisesti.

Arvoisa puhemies,

Vuonna 2012 voimaan tullutta valmiuslakia voidaan pitää perusratkaisuiltaan suhteellisen hyvänä työkaluna poikkeusoloissa. Nykyistä valmiuslakia säädettäessä lähdettiin laajamittaisen maahantulon osalta siitä, että siihen varautuminen on syytä tehdä ulkomaalaislaissa ja muussa normaaliolojen lainsäädännössä. Jos laajamittainen maahantulo kuitenkin liittyy johonkin valmiuslain mukaiseen poikkeusoloon, voidaan valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia soveltaa jo nykyisin.

Valtioneuvosto seuraa jatkuvasti keskeisen lainsäädännön toimivuutta ja riittävyyttä. Hallitus on oikeusministeriön päävastuulla jo viime ja tämän vuoden aikana hankkinut tarvittavaa tietoperustaa valmiuslain uudistustyölle. Turvallisuuskomitealla on ollut keskeinen rooli tässä työssä. 

Valmiuslain uudistamisen yhteydessä onkin tarkasteltava sitä, voisiko laki nykyistä paremmin vastata muun muassa erilaisiin hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin, hallitsemattomaan laajamittaiseen maahantuloon tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin katastrofeihin. Myös toimivaltuuksien riittävyyttä ja niiden käyttöönottokriteereitä on syytä tarkastella. Näiden kaikkien tekijöiden huomioon ottaminen edellyttää, että valmiuslain valmistelu tehdään asiaankuuluvalla huolellisuudella. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen valmius on hyvällä tasolla. Onnistunut toimeenpano edellyttää viranomaisten resurssien turvaamista sekä ennakoinnin mahdollistavaa tilannekuvaa. Lähtökohtanamme on, että vakaviinkin häiriötilanteisiin kyetään vastaamaan voimassa olevalla lainsäädännöllä. Tulevaisuuden haasteiden hallitsemiseksi on kuitenkin tarpeen kartoittaa käytössämme oleva keinovalikoima, jotta kykenemme vastaamaan ennalta ehkäisevästi, oikeasuhtaisesti ja tehokkaasti eri syistä johtuviin kriiseihin jatkossakin. Tästä syystä hallitus perustaa virkamiestyöryhmän käymään läpi lainsäädäntöä muutostarpeiden kartoittamiseksi ja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi. Tarvittavat muutokset valmistellaan viipymättä.

Sivun alkuun