Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta kattava arvio

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 23.10.2020 9.02
Tiedote 127/2020
Metsätie.

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti on valmistunut. Raportti kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon alueiden turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä ja haasteista sekä listaa viisi toimenpidesuositusta alueiden turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Raportti on laadittu sisäministeriön koordinoiman Harvaturva-verkoston yhteistyönä. Verkostoon kuuluu laaja joukko viranomaisia, järjestöjä ja muita asiantuntijoita.

Julkaistu raportti kuvaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten väestörakennetta, perus- ja turvallisuuspalveluiden saatavuutta, infrastruktuuriin liittyviä turvallisuuskysymyksiä sekä ympäröivään luontoon liittyviä huolia. Perinteisten turvallisuusviranomaisten toiminnan lisäksi raportissa tarkastellaan myös asukkaiden ja järjestöjen turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta edistävää työtä.

Haasteina palveluiden saatavuus ja resurssien puute

Harveneva viranomaisverkko ja avun saamisen viivästyminen ovat herättäneet harvaan asutuilla alueilla huolta. Yhä useammin turvallisuusviranomainen tulee kauempaa kunta- ja kaupunkikeskuksesta ja pienemmillä paikkakunnilla poliisin ja pelastustoimen virkoihin on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia tekijöitä. 

Talouden rajallisuus näkyy paitsi lähipalveluiden saatavuutena ja käytettävissä olevan kaluston vanhenemisena, myös infrastruktuurin ylläpidossa. Myös puutteellinen digiverkko ja mobiiliverkkojen katvealueet aiheuttavat haasteita. Lisääntyneen monipaikkaisen työn ja kausittaisen asumisen myötä palveluiden suunnitteleminen ja mitoittaminen on erityisen haastavaa.

− Hallitusohjelman kirjauksissa korostetaan viranomaisten läsnäolon ja näkyvyyden tärkeyttä alueilla, joilla palvelutaso on heikoin. Resurssien turvaaminen ja luottamus viranomaisiin ovat asioita, joilla varmistetaan vahva turvallisuuden tunne koko maassa, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Raportti suosittaakin resurssien turvaamista harvaan asutuilla alueilla, ja tarve koskee kaikkia viranomaisia. Viranomaisresurssien lisäksi myös järjestöjen toimintakyky tulee varmistaa. Myös sopimuspalokuntatoiminnassa on toiminnan jatkuvuuteen liittyviä haasteita palokuntalaisten määrän laskun, ikääntymisen ja jäsenien rekrytoinnin muodossa.

Harvaan asutuilla alueilla ihmisten varautuminen häiriötilanteisiin on korkealla tasolla

Yhdessä tekeminen on harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa luova tekijä ja useimmilla alueilla on pitkään jatkunutta yhteistoimintaa.

− Heikoimmassa asemassa olevilla ei ole välttämättä samanlaisia turvallisuutta luovia sosiaalisia verkostoja kuin paremmin toimeentulevilla. Siksi meidän on huolehdittava, että julkiset palvelut ovat toimivia myös harvaan asutuilla alueilla, ettei kenenkään turvallisuus ja hyvinvointi ole pelkän lähimmäisavun varassa, ministeri Ohisalo sanoo.

Turvallisuuden tunnetta horjuttavat kuitenkin esimerkiksi sosiaaliset ongelmat sekä sosiaalinen ja maantieteellinen eristyneisyys. Harvaan asuttujen alueiden ihmisten turvallisuuden edistämiseen tarvitaan paikallisten ihmisten, viranomaisten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Raportissa suositellaan, että harvaan asuttujen alueiden asukkaiden ja matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta lisätään edelleen. Esimerkiksi maksuttomalle turvallisuuskoulutukselle on tarvetta ja kysyntää harvaan asutuilla alueilla.

Raportissa suositetaan myös, että kylien yhteisöllistä turvallisuustoimintaa vahvistetaan perustamalla kyliin pelastusryhmiä. Pelastusryhmätoiminta voi osaltaan vahvistaa naapuriapua ja ryhmien valmiuksia. Toiminnan käynnistämisessä auttaa valmis konsepti, jonka voi laajentaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi.

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilannetta seurataan

Harvaturva-verkosto on laatinut edelliset harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevät raportit sekä suositukset alueiden turvallisuuden parantamiseksi vuosina 2009 ja 2014. Aiemmat suositukset ovat liittyneet muun muassa harvaan asuttujen alueiden asukkaiden omaehtoisen varautumisen vahvistamiseen sekä viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön lisäämiseen ja parantamiseen.

Suositukset ovat toteutuneet hyvin. Seuranta on osoittanut, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuustilanteen arviointi laajasta näkökulmasta on edistänyt näiden alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi tehtävää työtä.  

Lisätietoja:
pelastusylitarkastaja Jari Lepistö, p. 0295 488 218, [email protected]

 
Sivun alkuun