Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva lainsäädäntö lausunnoille
Sisäministeriö on tänään lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaksi lainsäädännöksi. Laissa säädettäisiin uudesta järjestäytyneen rikollisuuden analyysikeskuksesta sekä sen tehtävistä ja toimivaltuuksista. Lausuntokierros päättyy 3.8.2026.
Hankkeen tavoite on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla tietojenvaihtoa, analyysia ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hallinnollisen valvonnan ja tarkastusten uudenlaista suuntaamista ja järjestäytyneen rikollisuuden huomioimista erilaisissa lupaprosesseissa. Tarkoituksena on ehkäistä laillisten yhteiskuntarakenteiden, kuten liike-elämän ja julkisen talouden, hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa. Lakiesitys on kirjattu hallitusohjelmaan.
- Rikollisryhmien toimintalogiikkaan kuuluu pyrkimys soluttautua yhteiskuntamme laillisiin rakenteisiin. Hallituksen lakiesitys torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta tehostamalla tiedonvaihtoa ja tietojen käsittelyä. Kun viranomaisten toimintaedellytykset ja toimivaltuudet ovat kunnossa, vastaamme tehokkaammin jatkuvasti muuttuvaan rikollisryhmien toimintaan, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Uusi analyysikeskus torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta
Esitysluonnoksessa hallitus ehdottaa järjestäytyneen rikollisuuden analyysikeskuksen perustamista.
Uuden JR-analyysikeskuksen tehtävänä olisi muodostaa ja ylläpitää valtakunnallista tilanneymmärrystä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Keskus voisi luokitella järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä ryhmiä ja henkilöitä. Se antaisi muille viranomaisille pyynnöstä ja oma-aloitteisesti lausuntoja, joita viranomaiset voisivat käyttää lupien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyvässä harkinnassa.
Lisäksi keskus luovuttaisi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja sekä tunnistaisi, kehittäisi ja jakaisi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan parhaita käytäntöjä, toimintatapoja ja työmenetelmiä.
Keskuksella olisi laaja oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja sekä viranomaisilta että yksityisiltä tahoilta. Analyysikeskuksen oikeudesta saada, käsitellä, tallentaa ja luovuttaa tietoja tehtäviensä suorittamiseksi säädettäisiin laissa.
Analyysikeskus toimisi keskusrikospoliisin yhteydessä
Keskuksen johtavana viranomaisena toimisi keskusrikospoliisi, joka vastaisi keskuksen toiminnasta sekä ohjaisi, koordinoisi ja kehittäisi keskuksen toimintaa. Keskuksessa toimisivat poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos, Maahanmuuttovirasto, Ulosottolaitos, Verohallinto, Liikenne- ja viestintävirasto, Lupa- ja valvontavirasto sekä Kansaneläkelaitos.
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Suvi Pato-Oja, p. 0295 488 379, [email protected]
poliisiylitarkastaja Markus Terenius, p. 0295 486 840, [email protected]