Hyppää sisältöön

Kriisinhallintakeskus siirtyy pääkaupunkiseudulle ja pelastuskoulutus keskitetään Kuopioon

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 6.4.2018 13.30
Tiedote 38/2018

Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) siirtyy Kuopiosta pääkaupunkiseudulle. Pelastusopistolle Kuopioon puolestaan keskitetään koko pelastusalan koulutus, kun Helsingin Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Kaikki pelastajat koulutetaan jatkossa Kuopiossa. Pelastusopistolle siirtyy myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi.

- Ratkaisut on tehty puhtaasti ajatellen sitä, mikä on toiminnan kannalta järkevintä. Poliittisesti olisi helpompi pitää toiminnot nykyisillä sijaintipaikoillaan. En kuitenkaan voisi perustella nykysijainteihin perustuvaa vaihtoehtoa, jossa kyseessä olevien pelastajien koulutuksen kustannusten arvioitaisiin nousevan nelinkertaiseksi keskittävään malliin nähden, emmekä toisaalta antaisi kansainvälisesti jo hyvin arvostetulle suomalaiselle siviilikriisinhallinnalle parhaita edellytyksiä kehittyä edelleen, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo.

- Kansainväliseen toimintaan keskittyneen Kriisinhallintakeskuksen synergiat Pelastusopiston kanssa eivät valitettavasti ole toteutuneet ja keskuksella on toiminnan luonteen vuoksi parhaat toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla. Uusia synergiaetuja pyritään tarkemman sijoituspaikan selvityksen yhteydessä hakemaan Helsingistä esimerkiksi Fincentistä eli Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta.

-Toisaalta pelastusalan ammattilaiset kannattaa kouluttaa kustannustehokkaasti yhdessä paikassa Kuopiossa, jossa on koulutukseen hyvät puitteet. Kustannussäästöjen ansiosta voidaan panostaa entistä parempaan koulutukseen. Muutos vahvistaa ja selkeyttää Pelastusopiston roolia, ministeri täsmentää.

Tällä hetkellä noin 90 prosenttia Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Suomen Pelastusopistossa Kuopiossa ja noin 10 prosenttia Helsingin Pelastuskoulussa.

Kriisinhallintakeskuksen siirtoa pohdittu jo aiemmin

Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja toimintaa on keskuksen perustamisen jälkeen tarkasteltu useissa selvityksissä. Esimerkiksi vuonna 2010 hallinnollista asemaa selvittänyt työryhmä piti haasteellisena sitä, että Kriisinhallintakeskus toimii Pelastusopiston yhteydessä, koska niiden ydintehtävät ovat huomattavan erilaiset. Samoin vuonna 2017 Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä selvittänyt asiantuntijaryhmä totesi loppuraportissaan, että sijaintiin Kuopiossa liittyy haasteita ja että siirto pääkaupunkiseudulle mm. helpottaisi sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä muiden kriisinhallintatoimijoiden kanssa.

Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan osaamiskeskus. Sen päätehtäviä ovat nykyisin asiantuntijoiden koulutus ja rekrytointi kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan ja pelastustoimen tehtäviin, logistisista ja materiaalisista valmiuksista vastaaminen sekä alaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Tällä hetkellä Kriisinhallintakeskuksessa on vakituisesti töissä 22 henkilöä, joista osa asuu jo Etelä-Suomessa. Näistä 17 henkilöä tekee pääsääntöisesti siviilikriisinhallinnan tehtäviä ja 5 henkilöä kansainvälisen pelastustoimen tehtäviä.

Osana siviilikriisinhallintalain kokonaistarkastelua on jo käynnistetty Kriisinhallintakeskuksen hallinnollinen siirto Pelastusopistolta erillisyksiköksi sisäministeriön yhteyteen, minkä tarkoituksena on vahvistaa Kriisinhallintakeskuksen itsenäistä asemaa.  Lisäksi jo aiemmin on päätetty, että kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden rekrytointi, koulutus ja lähettäminen operaatioihin siirtyvät Kriisinhallintakeskukselta Pelastusopistolle. Tämä vahvistaa entisestään Pelastusopiston roolia koko pelastusalan oppilaitoksena. Kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisten toimintojen järjestämisestä vuodesta 2020 eteenpäin päätetään pelastustoimen uudistuksen yhteydessä.

- Ymmärrän siirron alueellisen herkkyyden. Samalla on tunnustettava se tosiasia, että toiminta harjoituksineen on jo nyt tapahtunut paljolti muualla ja merkittävä osa henkilöstöstä on tehnyt säännöllisesti etätyötä. Pelastusalan koulutuspaikkojen lisäys tuo Kuopioon useamman turvallisuusalan osaajan kuin Kriisinhallintakeskuksen siirto vie, Mykkänen kuvaa tilannetta.

Pelastusopistolle keskitetään kaikki pelastusalan koulutus

Pääosa pelastusalan ammattilaisista koulutetaan jo nyt Pelastusopistolla Kuopiossa. Helsingin kaupungilla on lisäksi oma Pelastuskoulu, joka kouluttaa pelastajia Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. Kaupungin tehtäviin ei uudessa maakunnallisessa järjestelmässä enää kuulu pelastustoimen järjestäminen, joten koko pelastusalan koulutuksen keskittäminen Pelastusopistolle Kuopioon on järkevää ja kustannustehokasta.

Pelastajat saavat ammatillisessa peruskoulutuksessaan pätevyyden perustason ensihoidon (ambulanssi) tehtäviin. Helsingissä ja eräissä muissa pelastuslaitoksissa pelastajille on järjestetty varsinaisen pelastajakoulutuksen lisäksi pelastajien ensihoitopätevyyttä täydentävä lähihoitajakoulutus. Sisäministeriö selvittää lähihoitajakoulutuksen tarjoamista jatkossa Pelastusopistossa järjestettävän koulutuksen yhteydessä yhteistyössä terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa. Pelastusalan järjestämisvastuun ottavat maakunnat voivat myös omin päätöksin hankkia lisäkoulutusta ensihoitotoimintaan rekrytoimilleen pelastajille, kuten Helsingissä on tähän asti tehty.

Helsingin kaupungin pelastuskoulun koulutusvolyymi on 15 pelastajatutkintoa ja 6 alipäällystötutkintoa per vuosi. Pelastusopiston vuosittainen koulutusvolyymi on tällä hetkellä 120 pelastajatutkintoa sekä keskimäärin 30 alipäällystötutkintoa. Muutoksen jälkeen vastaavat luvut Pelastusopistolla olisivat 135 ja 36 tutkintoa. Viimeinen kurssi valmistuu Pelastuskoulusta vuonna 2020.

- Helsingin perinteikäs Pelastuskoulu on tehnyt hyvää työtä, eikä ratkaisu tietenkään ole mustavalkoinen. Ymmärrän myös koulutuksen muualle siirtymiseen liittyvät huolet. Samalla täytyy muistaa, että kaikkien muiden kaupunkien pelastajat rekrytoidaan tälläkin hetkellä Kuopion kursseilta, ministeri Mykkänen toteaa.

Esityksestä pyydetään vielä alueellistamisen koordinaatioryhmän lausunto koskien esityksen toiminnallisia, taloudellisia, alueellisia ja henkilöstöön liittyviä vaikutuksia.

Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastelevan selvitysryhmän selvitys (31.5.2017)

Lisätietoja:

ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri (Kriisinhallintakeskuksen siirto), p. 040 720 22 16, [email protected]
pelastusylijohtaja Janne Koivukoski (Pelastusalan koulutus), p. 0295 488 420, [email protected]
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt), p. 050 513 15 39, [email protected]

 

Tekstiä korjattu 6.4.2018 klo 13.42. Viimeisen väliotsikon alla eka kappale. Kaupungin (ei maakunnan) tehtäviin ei uudessa maakunnallisessa järjestelmässä kuulu jne.