Mitä informaatiovaikuttaminen tarkoittaa sisäiselle turvallisuudelle?
Sisäministeriö järjestää ilmiöpäiviä syventääkseen ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten arkeen. Tapahtumien tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoita, viranomaisia ja muita sidosryhmiä keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja edistämään niiden kautta tietopohjaista päätöksentekoa. Ilmiöpäivät ovat osa ministeriön laajempaa strategista toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoivasti, jotta viranomaiset voivat valmistautua niihin tehokkaasti.
Sisäministeriön huhtikuun ilmiöpäivän aiheena oli Mitä informaatiovaikuttaminen tarkoittaa sisäiselle turvallisuudelle? Yksi päivän alustajista, lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta kertoi, kuinka elämme voimakkaasti kiihtyvän digitalisaation aikakautta, jolloin informaation määrän lisääntyminen ja merkitys korostuvat. Tässä tekstissä referoidaan Moilasen esityksen keskeistä antia ja suhteutetaan sitä sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöön. Voit katsoa kyseisen ilmiöpäivän tallenteen täältä, missä tematiikkaa tarkastellaan syvemmin usean asiantuntijan toimesta ja eri näkökulmista.
Teknologia etenee nopeammin kuin yhteiskunta sopeutuu
Informaation arvo tulee todennäköisesti vain kasvamaan entisestään tulevaisuudessa, kun teknologiset harppaukset, kuten tekoäly ja kvanttilaskenta, mullistavat yhteiskunnan toimintatapoja ja rakenteita. Tämä kehitys tuo kuitenkin mukanaan haasteen: usein teknologia etenee nopeammin kuin ihmisten kyky omaksua sen mahdollisuuksia. Tätä William Ogburn (1957) kutsuu kulttuuriseksi viiveeksi. Teknologian ja sen käyttötapojen muutokset ovat siten nopeampia kuin yhteiskunnan sopeutuminen niihin, mikä korostaa viranomaisten ja instituutioiden tarvetta ennakoida ja varautua uusien ilmiöiden seuraamuksiin.
Suurin arkinen haasteemme ei ole enää välttämättä tiedon puute, vaan faktapohjaisen ja olennaisen tiedon tunnistaminen ja erottaminen loputtomasta tietomassasta. Tiedon arviointi ja suodattaminen ovat tänä päivänä olennaisia taitoja, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti digitaalisen ympäristön kehittyessä.
Vaikuttamista informaation kautta
Informaatio on aina ollut myös vaikuttamisen väline, jota on hyödynnetty esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä (mitä meidän tulisi syödä) sekä mainonnassa ja markkinoinnissa (mitä meidän kannattaa ostaa). Teknologinen kehitys on kuitenkin tehostanut vaikuttamisen mahdollisuuksia huomattavasti, ja nykyään viestintää voidaan räätälöidä ja kohdistaa yksilöihin tai ryhmiin entistä tarkemmin heidän käyttäytymisensä ja kiinnostustensa perusteella. Tämä kehitys avaa uusia mahdollisuuksia myös viranomaisille, erityisesti viestinnässä, jossa oikea-aikainen ja kohdennettu viestintä voi parantaa merkittävästi turvallisuutta ja yhteiskunnallista vakautta.
Vielä vuonna 2018 informaatiovaikuttaminen kuvattiin seuraavalla tavalla: "Toimintaa, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla muutetaan kohteen käsityksiä tai toimintaa informaatio- ja mielipideympäristön kautta." Vuonna 2022 käsite määriteltiin jyrkemmin ns. mustana eli ei-toivottuna vaikuttamisena: "Kohteelle haitallinen toiminta, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla pyritään vaikuttamaan kohteen käsityksiin tai toimintaan." Tällainen haitallinen tai vihamielinen informaatiovaikuttaminen tunnetaan kansainvälisesti useimmiten informaatio-operaationa tai informaatiosodankäyntinä, vaikka meillä jälkimmäisiä termejä usein vältetäänkin, mahdollisesti kulttuurisista ja historiallisista syistä. Kansantajuisesti informaatiovaikuttamista kuvataan uudessa Häiriötilanteisiin varautumisen verkko-oppaassa suomi.fissä.
Kuinka informaatiovaikuttaminen toimii?
Moilasen mukaan nykytilanne osoittaa selvästi, että Suomeen kohdistuu merkittävä määrä ei-toivottua informaatiovaikuttamista. Siksi on entistä tärkeämpää, että viranomaiset pystyvät tehokkaasti tunnistamaan ja määrittelemään, milloin informaatiovaikuttaminen ylittää hyväksyttävyyden rajat tai muuttuu jopa vihamieliseksi toiminnaksi.
Tunnistamistyön tukena voi hyödyntää Lundin yliopistossa kehitettyä niin sanottua DIDI-malli, joka tarkastelee haitallisen ja ei-haitallisen informaatiovaikuttamisen suhdetta neljän ulottuvuuden kautta:
1. Harhauttaminen (deception): Hyväksyttävä vaikuttaminen on läpinäkyvää tavoitteiden, lähteiden ja kohteiden osalta.
2. Aikomukset (intention): Hyväksyttävä vaikuttaminen on rakentavaa, sen tavoitteena ei ole vahingoittaa ketään.
3. Häiritsevyys (disruption): Hyväksyttävä vaikuttaminen ei häiritse kohtuuttomasti yhteiskunnan toimintaa.
4. Sekaantuminen (interference): Hyväksytyssä vaikuttamisessa vaikuttajalla on oma intressi asiassa, johon hän vaikuttaa.
Yleisesti on havaittu, että sosiaalinen media on keskeinen kanava ei-toivotulle informaatiovaikuttamiselle, jossa viestien tarkalla kohdentamisella ja järjestelmällisellä manipuloinnilla pyritään syventämään yhteiskunnallisia jakolinjoja, heikentämään kansalaisten välistä luottamusta ja luomaan lisää jännitteitä. Moilasen mukaan sosiaalisen median manipulointi on havaittu yli 100 maassa, mukaan lukien Suomi. Näiden vaikuttamispyrkimysten takana ovat oletettavasti erityisesti autoritaariset valtiot, mutta myös ei-valtiolliset toimijat, kuten terroristijärjestöt.
Informaatiovaikuttamisen eri tasot
Tiedonvälityksen nopeus ja laajuus tekevät informaatiovaikuttamisesta ilmiönä erityisen monimutkaisen. Tieto leviää saumattomasti eri tasojen välillä ilman maantieteellisiä tai ajallisia rajoitteita ja voi saavuttaa nopeasti suuria yleisöjä. Tämä tekee informaatiovaikuttamisen seurauksista haastavasti ennustettavia ja vaikeasti hallittavia.
Vaikka informaatiovaikuttamista tarkastellaan usein valtakunnallisella tasolla, Moilanen korostaa informaatiovaikuttaminen kohdistuvan ensisijaisesti yksilöihin ja yhteisöihin paikallisesti, ja sen vaikutukset ovat havaittavissa konkreettisimmin juuri tällä tasolla. Paikallistason merkitys on keskeinen, sillä kunnilla ja hyvinvointialueilla on laaja itsehallinto ja vastuu julkisista palveluista, kuten koulutuksesta, kasvatuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Näiden palveluiden kautta kansalaiset omaksuvat tietoja ja taitoja, ja saavat myös yhteiskuntasopimuksen mukaisia perusoikeuksiaan, jotka liittyvät suoraan ihmisten arjen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä heidän kokemukseensa osallisuudesta ja vastuistaan yhteisöä kohtaan.
Paikallistasolla informaatiovaikuttaminen voi vakavasti heikentää niin kansalaisten keskinäistä luottamusta kuin heidän luottamustaan julkisiin instituutioihin, mitkä ovat yhteiskunnan koheesion ja henkisen kriisinkestävyyden perusta. Tämä luottamus on ratkaisevaa, sillä arjen turvallisuus ja hyvinvointi rakentuvat paikallisten toimijoiden varaan, ja vaikutukset näkyvät nopeasti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kun epäluottamus leviää yhteisöissä, heikkenee yhteiskunnan rakenteellinen turvallisuus. Luottamussuhteiden rapautuminen voi pahimmillaan vähentää kansalaisten halua sitoutua yhteiskunnan sääntöihin ja normeihin, mikä heikentää koko yhteiskunnan toimintakykyä.
Valtakunnallisella tasolla Moilanen tarkastelee informaatiovaikuttamisen vaikutuksia venäläisen vuoden 2015 skenaariotutkimuksen valossa, jossa esitetään malli valtion hajottamiseksi ilman fyysistä sodankäyntiä. Mallissa painotetaan, että tiettyjen operaatioiden avulla pyritään tuhoamaan valtion rakenne ja kansallinen identiteetti, mikä voi johtaa yhteiskunnan hajoamiseen sisältäpäin. Kyse ei ole ainoastaan hybridivaikuttamisen eri keinojen käyttämisestä, kuten informaatioympäristön manipuloimisesta ja disinformaation levittämisestä, vaan myös laajemman yhteiskunnallisen koheesion ja luottamuksen murentamisesta. Tällöin fyysistä väliintuloa ei välttämättä tarvita, sillä yhteiskunta saattaa heikentyä ja kaatua sisäisesti kasvavan epäluottamuksen ja jakautuneisuuden vuoksi.
Viranomaisten rooli informaatiovaikuttamisessa
Nykyisessä monimutkaisessa toimintaympäristössä mediakentän moninaistuminen korostaa viranomaisten sopeutumiskyvyn merkitystä. Uutismedian liiton tutkimuksen mukaan TikTok on noussut 13–18-vuotiaiden nuorten tärkeimmäksi uutislähteeksi, ja 49 prosenttia nuorista seuraa uutisia sen kautta. Samaan aikaan Taloustutkimuksen (3/2024) paneelitutkimus osoittaa, että vain 3 prosenttia 65–79-vuotiaista käyttää TikTokia viikoittain, kun taas yli 80-vuotiaista ei yksikään ilmoittanut käyttävänsä sitä. Ikääntyneiden keskeisimpänä uutislähteenä toimivat Yleisradion kanavat.
Viranomaisten tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten ja missä tietoa omaksutaan, sekä miten se vaikuttaa ihmisiin eri väestöryhmissä ja yhteiskunnan tasoilla. On tärkeää ymmärtää informaatiovaikuttamisen ilmiö laajasti ja tunnistaa sen osatekijät paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Viranomaisten tehtävänä on toimia luottamusta vahvistavina toimijoina – tätä on esimerkiksi luotettava ja ajantasainen viestintä, sekä läsnäolo sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä.
Paikallisilla, alueellisilla ja valtakunnallisilla toimijoilla on keskeinen rooli informaatiovaikuttamisen vastatoimissa. Vaikka medialukutaidon kehittäminen ja väärän tiedon torjuminen ovat tärkeitä keinoja tässä yhteydessä, henkisen kriisinkestävyyden laajempi perusta on väestön luottamuksen vahvistaminen yhteisiä arvoja ja instituutioita kohtaan, jotka muodostavat oikeusvaltion perustan.
Seuraava ilmiöpäivä Julkisen talouden näkymät sisäisen turvallisuuden haasteena järjestetään torstaina 21.11. klo 12.00-16.30. Lue lisätietoa tapahtumasta, tapahtuman puhujista ja osallistu verkkotapahtumaan
Sini Erholtz
Erityisasiantuntija