Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

Sisäministeriö selvitti sotaa paenneiden ukrainalaisten tilannetta:
Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 7.9.2022 15.03
Tiedote

Sisäministeriö selvitti kesä–heinäkuussa verkkokyselyn avulla Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta ja tarvetta erilaisille palveluille. Vastauksia saatiin 2 136.

Jopa 27 % vastaajista ilmoitti, ettei enää suunnittele palaavansa Ukrainaan. Kolmannes (33 %) oli päättänyt palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin. Lähes 40 %:n suunnitelmat olivat vielä avoinna, ja niihin vaikuttavat erityisesti työllistyminen Suomessa ja sotatilanteen kehittyminen Ukrainassa.

Täysin kattavaa kuvaa vastaukset eivät anna: kaikkiaan Suomeen on helmikuun jälkeen saapunut lähes 38 000 ukrainalaista hakemaan tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Otoksen voidaan kuitenkin katsoa antavan hyvin viitteitä heidän tilanteestaan ja tarpeistaan.

– Oli Suomessa asuminen tilapäistä tai pysyvää, on tärkeää, että takaamme tänne paenneille ukrainalaisille mahdollisimman sujuvan arjen. Monet kyselyyn vastanneet ukrainalaiset kertoivat olevansa kiitollisia tavasta, jolla suomalaiset ja Suomen viranomaiset ovat ottaneet heidät vastaan. Tämä on ilahduttavaa palautetta. Vähintään yhtä arvokasta on kuulla, mitä voimme parantaa, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Tuloksia ovat analysoineet tutkijat Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta ja Anastasiya Koptsyukh Aalto-yliopistosta.

Ukrainalaisia on asettunut ympäri Suomen

Lähes puolet vastaajista oli saapunut Suomeen sodan eniten koettelemista Ukrainan osista: Harkovan, Kiovan tai Donetskin alueilta. Yleisimpiä syitä hakeutua Suomeen olivat Suomen hyvä maine (51 %), ystävät ja sukulaiset (43 %) sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet (18 %).

Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset olivat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla (48 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kaikkien vastaajien joukossa yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat (20 %), palvelu- ja myyntihenkilöt (17 %), erityisasiantuntijat (12 %) sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (12 %).

Suomessa ukrainalaiset ovat asettuneet lähes koko maan alueelle. Kyselyyn vastanneita asui peräti 273 eri paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudulla heistä asui vain 13 %.

Enemmistö haluaa oppia kieltä ja tehdä työtä 

Suurin osa vastaajista oli kaksikielisiä ja puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas vastaaja (31 %) kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut 58 % vastaajista.

Vastaajista 71 % kertoi haluavansa työskennellä Suomessa, ja myös eläkkeellä olevista vastaajista 39 % haluaisi tehdä työtä. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä. Työikäisistä vastaajista 13 % oli kyselyä tehtäessä ilmoittautunut työnhakijaksi.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneista (23 %) kertoi työllistyneensä. Kyselyn perusteella työllisyysaste kasvaa ajan myötä: esimerkiksi jo lähes joka kolmas sodan ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen tullut työikäinen vastaaja oli löytänyt työpaikan. Toisaalta tiedetään, että monet ovat työllistyneet kausityöhön maatiloille. Satokauden loppua kohden ukrainalaisten työllisyys voi heikentyä.

Vastaanottopalveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä

Tilapäistä suojelua oli hakenut 95 % vastaajista. Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa. Lähes kaikki kyselyn vastaajat (85 %) kertoivatkin olevansa vastaanottokeskusten asiakkaita, mutta vain alle kolmannes (28 %) asui vastaanottokeskuksessa.

Vastaanottokeskusten palveluiden käytössä oli merkittäviä eroja. Eniten vastaajat käyttivät vastaanottokeskusten neuvonta- ja ohjauspalveluita. Palveluiden käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä niiden laatuun. Huolenaiheita olivat pitkät odotusajat, tiedonkulun haasteet sekä henkilöstön osaaminen.

Sosiaalinen media on tärkein tiedonlähde

Suomea koskevaa tietoa vastaajat saivat eniten verkosta, erityisesti Facebookista ja muista sosiaalisen median kanavista. Moni mainitsivat tärkeänä tiedonlähteenä yleisesti internetin ilman, että eritteli tarkemmin eri sivustoja tai yhteisöjä.

Vastaajista 73 % oli tyytyväisiä saamiinsa tilapäistä suojelua koskeviin tietoihin. Lisätietoa kaivattiin etenkin työllisyyspalveluista (73 %), kieliopinnoista (65 %), terveyspalveluista (59 %), sosiaalipalveluista (48 %) sekä koulutusmahdollisuuksista (43 %).

Suosituksissa peräänkuulutetaan parempaa tiedonkulkua

Analyysin johtopäätöksenä tutkijat suosittelevat viranomaisille seuraavia toimia:

  1. Viranomaisten viestintää on tehostettava sosiaalisen median kanavissa, erityisesti Facebookissa ja Telegramissa. Viranomaistiedon kokoaminen yhdelle verkkosivustolle helpottaisi sen löytämistä. 
  2. Vastaanottokeskusten tiedonkulkua on parannettava, ja tietoa tulisi tarjota enemmän ukrainaksi. Myös yksityismajoituksessa asuvien tiedonsaantiin on kiinnitettävä huomiota. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä tulee kehittää, jotta tunnistetaan parhaat käytännöt palvelujen järjestämisessä.
  3. Työllistymismahdollisuuksia tulisi parantaa ja työllistymiseen liittyviä käytännön ongelmia poistaa.  Tietoa TE-toimistojen palveluista tulee lisätä. Ukrainalaisille järjestettäviä rekrytointitapahtumia ja infotilaisuuksia tulee jatkaa aktiivisesti.
  4. Ukrainan kielen opetus Suomessa on varmistettava. Myös suomen tai ruotsin opiskelu on voitava aloittaa heti Suomeen saapumisen jälkeen.
  5. Jatkotutkimusta tarvitaan. Tietotarpeet liittyvät esimerkiksi työllistymisen esteisiin ja keinoihin niiden ratkaisemiseksi, avustustoiminnan haasteisiin ja onnistumisiin sekä ukrainalaispakolaisten tilanteeseen Euroopan eri maissa.

Jatkotoimia on jo vireillä

Sisäministeriö perusti alkuvuodesta koordinaatioryhmän käsittelemään Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa muuttoliiketilannetta, ja ryhmä on jatkanut säännöllisiä tapaamisia. Viranomaisten lisäksi mukana on kuntien, kansalaisyhteiskunnan ja yrityssektorin toimijoita.

– Vuoropuhelumme on tähänkin asti auttanut löytämään ratkaisuja ukrainalaisille tarjottavien palveluiden ongelmakohtiin. Perehdymme nyt yhteistyössä tarkasti suosituksiin ja keskustelemme niiden pohjalta eri viranomaisten jatkotoimista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.

Osin työtä on jo laitettu vireille. TE-toimistot ovat esimerkiksi tehostaneet viestintää ja tarjoavat monin paikoin myös ukrainankielistä palvelua sekä tekevät yhteistyötä ukrainalaisten yhdistysten kanssa. Näin ukrainalaisia on saatu paremmin hakeutumaan työllisyyspalveluiden piiriin. Maahanmuuttovirasto on esimerkiksi avannut ukrainalaisille palvelunumeron ja ottaa käyttöön myös Telegram-kanavan. 

Viranomaiset tiivistävät yhteistyötä, jotta tarvittava tieto saavuttaisi ukrainalaiset nykyistä paremmin. Viranomaistietoja yhteen kokoava sivusto on parhaillaan suunnitteilla.

Sisäministeriön lisäksi kyselyn laatimiseen osallistuivat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Maahanmuuttovirasto. Kysely oli ukrainankielinen ja anonyymisti täytettävä, ja vastauksia kerättiin ajalla 15.6.−6.7. Tietoa kyselystä jaettiin sosiaalisen median, vastaanottokeskusten sekä sidosryhmien kautta.

Lisätietoja:

maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter, p. 0295 488 200, [email protected] 
tutkija Arseniy Svynarenko, [email protected]  
erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, [email protected] (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)

 
Sivun alkuun