Parempaa varautumista maastopaloihin EU:n tuella
Maasto palaa, metsä palaa – myös Suomessa. Vaikka Suomen ilmasto on verrattaen viileä ja kostea, viime vuosien hellejaksot ja kuivuus ovat kasvattaneet paloriskiä. Ennusteiden mukaan kesät lämpenevät ja sateet jakautuvat epätasaisemmin, mikä lisää kuivien kausien pituutta ja palojen todennäköisyyttä.
Maastopalot eivät ole vain pelastustoimen ongelma. Metsät ovat Suomen talouden ja hiilinielujen perusta. Laajat maastopalot voivat aiheuttaa miljardiluokan vahinkoja metsätaloudelle ja ekosysteemeille. Ne vaikuttavat myös maatalouteen ilmansaasteiden ja tuhkan, vesistöjen saastumisen, ja potentiaalisten teiden sulkemisten myötä. Jos taas maatalous kärsii, vaikutukset voivat ulottua myös jalostukseen ja kauppaan. Terveyspalvelut kuormittuvat, ja sähkölinjojen ja tietoliikenneyhteyksien katkeaminen on myös mahdollista.
Alueellinen riskiarvio tukee päätöksentekoa
Sisäministeriö on ollut mukana EU:n rahoittamassa CLIMAAX-hankkeessa (CLIMAte risk and vulnerability Assessment framework and toolboX). Hankkeessa valmisteltiin yhtenäinen kehikko ja työkalupakki, jonka avulla eri alueet voivat arvioida omaan alueeseen kohdistuvia ilmastoriskejä. Hankkeen digitaalinen työkalupakki sisältää dataa ja algoritmeja, jotka laskevat riskin yhdistämällä vaaratekijän (esimerkiksi metsäpalo), altistumisen (esimerkiksi asutus) ja haavoittuvuuden (esimerkiksi sosioekonomiset tekijät). Suomen pilotissa työkaluja testattiin maastopaloskenaariossa Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Työkalut hyödyntävät ilmastonmuutosskenaarioita, jotka ennustavat maastopaloriskin kasvua kuivuuden ja hellejaksojen lisääntyessä. Työkalupakki sisältää valmiita eurooppalaisia aineistoja, joita voidaan täydentää paikallisilla tiedoilla (esim. metsien rakenteesta tai palohistoriasta), jolloin riskianalyysi on tarkempi ja soveltuu paremmin päätöksentekoon. Tietoja hyödyntämällä voidaan suunnitella alueellisia pitkän aikavälin sopeutumistoimia.
Hanke on tärkeä, koska jokainen euro, joka sijoitetaan riskien arviointiin ja varautumiseen, vähentää merkittävästi maastopalojen jälkeisiä kustannuksia ja vahinkoja. Monet alueet eivät tunne tarkasti omaa riskiprofiiliaan, ja viranomaisilla on usein rajalliset resurssit tehdä riskianalyyseja. Yhtenäinen riskien arviointi helpottaa myös rajat ylittävää yhteistyötä ja resurssien jakamista. CLIMAAXin työkalut tukevat pelastustoimea tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, ei pelkästään reagoimaan kriiseihin.
Taina Hanhikoski
erityisasiantuntija
pelastusosasto