Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten resursseihin huomattavia lisäyksiä

Hallitus lisää kehyskaudella sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten rahoitusta keskimäärin noin 45 miljoonalla eurolla vuosittain. Valtioneuvosto päätti 30. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 ja esittää sen eduskunnalle vahvistettavaksi. Määrärahoista linjattiin hallituksen kehysriihessä 23.4.
Sisäministeriön hallinnonalan kehystaso säilyy vakaana ja on vuonna 2026 noin 2 miljardia euroa ja laskee vuonna 2029 reilun 1,8 miljardin euron tasoon. Kehystason lasku aiheutuu eräistä teknisistä muutoksista. Vuoden 2022 talousarvion määrärahatasoon verrattuna sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso on kehyskaudella keskimäärin reilut 300 milj. euroa korkeampi.
Keskeinen osa lisäyksiä on hallituksen kehysriihessä sopima valmiuspaketti. Hallituksen riihipäätöksiin sisältyy valmiuteen ja varautumiseen sisäministeriön hallinnonalalle kehyskaudella yhteensä noin 127 milj. euroa. Lisäysten taso vaihtelee vuosittain noin 20 milj. eurosta noin 46 miljoonaan euroon.
Sisäministeriön 29.4. valtiovarainministeriölle toimittamassa vuoden 2025 toisessa lisätalousarvioehdotuksessa esitetään näiden lisäksi 41 milj. euroa varautumisen ja valmiuden kokonaisuuteen. Hallitus päättää lisätalousarviosta toukokuun lopulla.
Poliisille esitetään kehyskaudella asteittain noin 5 milj. euron tasosta noin 8 milj. euron tasoon nousevaa lisäystä valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon. Tässä summassa on mukana valtiovarainministeriön kehyskantaan sisältynyt 3,1 milj. euron osuus vuosille 2026–2028. Kehyskannassa ovat puollettuina myös hallituksen aiemmin sopimat pysyväluonteiset lisäykset nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan (5 milj.euroa/v), harmaan talouden ehkäisyyn (3,5 milj.euroa /v.), koulupoliisitoimintaan (2 milj. euroa/ v.) ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseen (n. 0,6 milj.euroa /v.), eli yhteensä 11 milj. euroa.
Suojelupoliisille esitetään vuodesta 2026 alkaen pysyvää noin 10 milj. euron lisäystä ennakoivan strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Suojelupoliisin ennakkovaroittamisen ja tiedustelukyvyn turvaaminen antaa mahdollisuuden saada ajoissa tieto Suomeen kohdistuvista vakavista kansallisen turvallisuuden uhista, jotta niihin voidaan varautua ja estää niitä toteutumasta.
Vallitsevassa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksella on oltava välitön kyky toimia ja vaikuttaa kaikissa olosuhteissa. Rajavartiolaitokselle päätettiin lisäyksestä strategisen suorituskyvyn turvaamiseen. Lisäys nousee asteittain kehyskaudella vuoden 2026 noin 1,3 milj. euron tasosta noin 6,3 milj. euroon vuonna 2029. Vuoden 2025 talousarvioon sisältynyt 6 milj. euron lisäys materiaalihankintoihin ja Ict-kuluihin linjattiin pysyväluonteiseksi ja lisättiin kehyksiin.
Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin ja tehtäviin sisärajoilla lisätään 2 milj. euroa vuosille 2026 ja 2027. Sen jälkeen lisäys laskee 1 milj. euron pysyväluonteiseen tasoon. Itärajan esteen ylläpitoon esitetään pysyvä noin 1 milj. euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.
Pelastustoimeen esitetään hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti yhteensä 14 miljoonan euron lisäystä väestönsuojelun kehittämiseen kehyskauden loppupuolella (lisäykset vuosille 2028 ja 2029). Pelastusopistolle ja Helsingin pelastuskoululle lisättiin vuoden 2025 talousarvioon sisältynyt lisäys kehyksiin 0,5 milj. euroa / v. pelastajakoulutettavamäärän lisäyksestä aiheutuviin kalusto- ja materiaalihankintoihin.
Sisäministeriön hallinnonalan toimitilahankkeiden vuokriin esitetään yhteensä noin 18 milj. euron lisäystä kehyskaudella. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät poliisin toimipisteet Rovaniemellä ja Järvenpäässä, sekä Hätäkeskuslaitoksen toimitilahankkeet.
Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Antti Karila, p. 0295 488 288, [email protected]
Julkisen talouden suunnitelma 2026-2029