Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ulkosuomalaisstrategialla kehitetään ulkomailla asuvien suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia

Sisäministeriö
1.2.2021 15.09
Tiedote 12/2021

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on laatia Suomen ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026. Ulkosuomalaisuus on jatkuvassa muutostilassa, ja muutokseen halutaan vastata entistä paremmin muun muassa digitalisaation keinoin. Tarkoitus on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Strategiaa varten arvioidaan uudenlaisia ulkosuomalaisten vaikuttamis- ja osallistumiskanavia ja foorumeita, jotka voisivat maa- ja paikkakuntakohtaisten ohella olla esimerkiksi teemakohtaisia. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla kaikki palaamisesta kiinnostuneet kansalaiset mahdollisine ulkomaalaisine puolisoineen ja lapsineen voivat asettua Suomeen sujuvasti ja tuetusti.

Hankkeessa huomioidaan mahdolliset lainsäädäntötarpeet ja tulevaisuuden haasteet. Lisäksi tarkastellaan käytössä olevia termejä (ulkosuomalaisuus, paluumuutto) ja niiden päivitystarvetta.

Eri tahojen kuuleminen ja osallistaminen on olennainen osa työtä

Sisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Hankkeeseen kutsutaan Suomi-Seura ry:n ja Siirtolaisuusinstituutin lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mahdollisimman laajan asiantuntemuksen varmistamiseksi hankkeen aikana kuullaan myös eri sidosryhmiä, kuten ulkosuomalaisten yhteisöjä ja elinkeinoelämän edustajia.

Hankkeen alussa Aalto-yliopisto laatii selvityksen siitä, miten strategiaa voidaan rakentaa mahdollisimman osallistavalla ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnetään tuloksia Siirtolaisuusinstituutin suuresta ulkosuomalaiskyselystä, joka valmistuu keväällä 2021. Kesällä 2021 strategian valmisteluun osallistetaan etäyhteyksillä järjestettävä ulkosuomalaisparlamentti. Hankkeessa tutkitaan myös muiden maiden tapoja järjestää maailmalla oleskelevien kansalaistensa asioita.

Hallituksen edellinen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2017–2021. Uusi ulkosuomalaisstrategia toteuttaa Marinin hallitusohjelman yleisiä tavoitteita kestävästä kehityksestä sekä osallistamisen ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Strategia viimeistellään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ulkosuomalaisuus on muutoksessa

Suomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista noin 254 000:lla on äänioikeus. Eniten suomalaiset muuttavat Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, USA:han ja Espanjaan. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, mikä tarkoittaa, että maasta on muuttanut pois Suomen kansalaisia enemmän kuin tänne on palannut. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomesta muutti ulkomaille noin 10 000 kansalaista, ja Suomeen palasi noin 800.

Tilastotietojen mukaan vuosi 2020 teki merkittävän poikkeuksen vuosikausia jatkuneeseen tilanteeseen: jo ennen vuoden loppua suomalaisten nettomuutto takaisin kotimaahan oli lähes 1 500 henkilöä. Kiinnostusta paluuseen ovat lisänneet ensisijaisesti maailmanlaajuinen koronapandemia ja se, että Suomi on pystynyt pitämään taudin verrattain hyvin hallinnassa. Myöskään fyysisellä sijainnilla työn teon kannalta ei ole enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Yhä yleisempää on asuminen ja työn tekeminen kahdessa tai useammassa maassa. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä.

Ulkosuomalaisten kannalta tärkeitä asioita ovat muun muassa kansalaisuusasiat ja kansalaispalvelut, äänestäminen sekä muut vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, Suomi-koulut, suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla, paluun tukeminen erityisesti työllisyysasioissa sekä asiantuntijuuden tarjoaminen suomalaisyritysten käyttöön asuinmaassa. 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Marja Avonius, p. 0295 488 668, [email protected]

Sivun alkuun