Yhteistyö on pelastustoimen perusta – sopimuspalokuntien merkitys on entistäkin tärkeämpi

Tällä viikolla vietetään sopimuspalokuntaviikkoa, joka muistuttaa myös siitä, kuinka tärkeä merkitys sopimuspalokunnilla on Suomessa. Sopimuspalokunnat osallistuvat päivittäisiin pelastustehtäviin, vahvistavat osaltaan yhteiskunnan varautumista ja edistävät arjen turvallisuustaitoja sekä yhteisöllisyyttä.

Suomen pelastustoimi rakentuu yhteistyön perinteelle, jossa sopimuspalokuntien asema on keskeinen. Meillä on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa, jossa pelastustoimen kattava järjestäminen vaatii joustavaa ja kustannustehokasta rakennetta.

Erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla sopimuspalokuntien merkitys korostuu. Näillä alueilla sopimuspalokunta on mukana valtaosassa pelastustoimen tehtävissä. Suuremmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat ovat tärkeä voimavara esimerkiksi useiden samanaikaisten tehtävien varalta. Sopimuspalokunnat ovat usein myös lähellä asukkaita vahvistamassa osaltaan turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä.

Turvallisuusympäristön muutos on korostanut pelastustoimen keskeistä tehtävää yhteiskunnan varautumisessa. Sopimuspalokunnat muodostavat keskeisen osan poikkeusolojen ja väestönsuojelun reservistä. 

Kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää monimutkaistuvassa ja epävarmassa toimintaympäristössä. Kun Suomi lähetti elokuussa pelastajia Espanjaan auttamaan maata vaikeassa maastopalotilanteessa, maastopalomuodostelmassa oli sekä vakinaisia pelastajia että sopimuspalokuntalaisia. Yhteistyön tärkeys korostuu siis monin tavoin.

Toimintaohjelma viitoittaa tulevaa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus tulee turvata. Taustalla on ymmärrys siitä, että myös sopimuspalokunnissa kärsitään henkilöstövajeesta ja tiedämme, että toiminnan jatkuvuudesta kannetaan paikoin paljonkin huolta. Lisäksi toimintaympäristön jatkuva muutos asettaa uusia vaatimuksia toiminnan kehittämiselle.

Sopimuspalokunta- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaohjelmaa valmistellaan sisäministeriön johdolla alan kehittämistyöryhmässä. Sen tarkoitus on antaa valtakunnalliset suuntaviivat hyvinvointialueille kehittää toimintaa yhdessä sopimuspalokuntien kanssa.

Toiminnan mahdollistavat tuhannet vapaaehtoiset

Palokuntatoiminnan sydän muodostuu osallistumisesta, sitoutumisesta ja auttamisen halusta. Tänä päivänä maassamme toimii noin 700 sopimuspalokuntaa, joiden rinnalla vapaaehtoisissa palokuntayhdistyksissä vaikuttaa suuri joukko sitoutuneita ihmisiä, jotka toimivat tehtävissään tunteja laskematta.

Palokuntanuorisotoiminta mahdollistaa pohjimmiltaan palokuntien elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden. Myös moni nykyinen pelastaja on saanut ensikosketuksensa alaan harrastuksen kautta paikallisessa VPK:ssa.

Vapaaehtoisten palokuntien panos arjen turvallisuustaitojen edistämisessä on korvaamatonta. Palokunnan sanotaankin olevan enemmän kuin harrastus. Lapset ja nuoret oppivat turvallisuuteen liittyviä käytännön taitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta, minkä lisäksi harrastus opettaa yhteistyökykyä, vastuullisuutta – ja kasvattaa turvallisuustietoisia aikuisia, mistä hyötyy koko yhteiskunta.

Toivotamme hyvää sopimuspalokuntaviikkoa!

Pauliina Eskola
pelastustoimen yksikön johtaja