Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Alueelliset kehitysnäkymät: Talouden rattaat pyörivät vauhdilla, mutta vaikeuksia odotetaan olevan edessäpäin

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 10.5.2022 12.30
Tiedote
Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022

Koronakriisistä toipuminen oli jo hyvässä vauhdissa, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi uuden globaalin kriisin ja muutti alueiden kehitysnäkymiä olennaisesti, todetaan 10.5.2022 julkaistussa maakuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevassa katsauksessa. Tulevaisuuden ennakoinnista on tullut entistä vaikeampaa.

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 -julkaisu on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsauksen arviot on tuotettu kuluvan vuoden maalis-huhtikuussa. Katsauksessa todetaan, että sodalla ja siihen liittyvillä pakotteilla on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia alueiden talouteen ja työllisyyteen, eikä kaikkia vaikutuksia tai niiden merkityksiä ole voinut vielä tässä vaiheessa täysin tunnistaa.

”Tulevaisuus näyttäytyy hyvin epävarmana monilta osin. Olemme vasta äsken päässeet koronapandemiasta takaisin kasvun uralle ja nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Kuten pandemian aikana, hallitus etsii aktiivisesti ratkaisuja, joilla alueiden, yritysten ja ihmisten tulevaisuutta turvataan”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Sodan vaikutukset näkyvät erityisesti energian ja raaka-aineiden hintojen nousuna sekä saatavuusongelmina

Katsauksen mukaan alueiden lähiajan näkymät ovat samansuuntaisia koko maassa. Vaikka sodan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja värittävät keskustelua taloudesta, alueilla on vielä monin tavoin hyvä kehitysvaihe menossa ja työllisyys kohenee edelleen. Näkymät ovat kuitenkin synkentyneet.

Kustannusten nousu on alkanut huolestuttaa alueita. Monet Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa kauppaa käyvät yritykset ovat joutuneet keskeyttämään näihin maihin kohdistuvat toimintansa ja etsimään korvaavia markkinoita ja raaka-aineita. 

Alueilla arvioidaan, että sodasta aiheutuvat ongelmat ovat monin osin vasta edessäpäin ja suorat vaikutukset näyttäytyvät energian ja raaka-aineiden hintojen nousuna sekä saatavuusongelmina. 

Polttoaineiden hinnan nousulla on suoria ja välittömiä vaikutuksia kuljetusalalle, niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseenkin. Kuljetuskustannusten nousu puolestaan heijastuu muiden alojen yrityksiin. 

Maatalous on jo pitkään ollut kannattavuuskriisissä, ja huonot satovuodet ovat heikentäneet tilojen taloudellista tilannetta entisestään. Voimakkaasti kohonneet energia-, rehu- ja lannoitekustannukset ovat nopeasti vaikeuttaneet maatilojen tilannetta. Ukrainan sodan johdosta kausityövoiman saaminen hankaloituu entisestään. Valtion tukipaketilla pyritään helpottamaan kustannuskriisiä ja tukemaan huoltovarmuutta, mutta maatalouden tilanteen nähdään olevan kokonaisuudessaan huolestuttava.

Kotimaan matkailun merkitys korostui korona-aikana, ja sillä saatiin kompensoitua ulkomaisten matkailijoiden määrän lasku. Kohonneet polttoainekustannukset ja ostovoiman supistuminen luovat kuitenkin varjoja lupaavalle kotimaan matkailun varaan tukeutuvalle kesäsesongille.

Rakentamisessa on ollut vahva kausi menossa, ja keskeisenä haasteena onkin ollut työvoiman saatavuus. Sodan myötä myös rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet rajustikin ja materiaaleista on pulaa. 

Teknologiateollisuudessa tilauskanta on vielä vahva ja kysyntä hyvällä tasolla. Katsauksen mukaan Venäjän vientimarkkinoita korvaavien markkinoiden löytyminen vaikuttaa kohtalaisen hyvältä. Entisestään pahenevat toimitusketjuhäiriöt sekä energian ja metallien nopea hinnannousu sekä komponenttipula uhkaavat kuitenkin teknologiateollisuuden kannattavuutta. 

Ukrainan sodan johdosta tarve luopua fossiilisista polttoaineista sai uutta vauhtia, mikä kiihdyttää investointeja uusiutuvaan energiaan. Uusista tuulivoima- ja aurinkovoimainvestoinneista kerrotaan monilla alueilla, samoin biokaasulaitoksia on suunnitteilla useita. Akkuteknologiaan liittyvät toiminnot ovat hyvässä nosteessa, ja uusiutuvan energian merkityksen vahvistuminen luo edelleen kysyntää akkumateriaaleille, akkuteknologialle ja akkujen tuotannolle. 

Työvoiman kysyntä pysynyt vilkkaana, kohtaanto-ongelmat jatkuvat

Työvoiman kysyntä on ollut monilla alueilla jopa ennätyksellisen kovaa, minkä myötä työllisyysaste on noussut. Työvoiman kysynnän vilkkauden kääntöpuolena osaajapula on pahentunut ja koskee yhä useampaa toimialaa ja ammattia. 

Katsauksessa todetaan, että Ukrainan sodan vaikutukset työmarkkinoille ovat vielä toistaiseksi olleet vähäiset. On odotettavissa, että sodan pitkittyessä ja talouden kasvun hidastuessa muun muassa logistiikassa, matkailussa, kaupan alalla ja teollisuudessa tulee lomautusten ja irtisanomisten uhka kasvamaan. Myös työvoiman kysyntä tullee vähenemään, mutta katsauksen mukaan suuruusluokkaa on vaikea arvioida.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Mari Kokko, p. 040 521 2124
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
erityisasiantuntija Joona Repo, TEM, p. 029 504 7347

 
Sivun alkuun