Alueellisissa kehitysnäkymissä varovaista positiivisuutta
Koronakriisi on koetellut alueiden taloutta ja työllisyyttä jo yli vuoden, mutta nyt on varovaista positiivisuutta ilmapiirissä. Parantuneiden odotusten taustalla on oletus koronarokotusten ripeästä etenemisestä ja sen myötä tautitilanteen helpottumisesta sekä rajoitusten purkamisesta.
Arviot perustuvat 10. toukokuuta julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu maalis-huhtikuussa 2021.
Palvelusektorilla kriisistä toipuminen voi kestää pitkään – teollisuuden näkymät valoisampia
Vaikean vuoden jälkeen monet toimialat ja yritykset ovat syvissä vaikeuksissa, etenkin palvelusektorilla, jossa kriisistä toipuminen voi kestää pitkään. Henkilökohtaiset palvelut, matkailu, majoitus- ja ravitsemisala, tapahtuma-ala, kulttuuriala sekä henkilöliikenne ovat aloja, joihin rajoitustoimet ja vähentynyt kysyntä ovat vaikuttaneet vakavimmin kautta maan.
Tapahtuma- ja kulttuurialan osalta tuleva kesä näyttää hyvin epävarmalta. Koronapandemia on vaikuttanut suuresti ilmailualaan, mikä painaa erityisesti Helsingin seutukunnan ja Vantaan näkymiä. Kotimaan matkailulta odotetaan kuitenkin hyvää kesäsesonkia, mikä nostaa odotuksia muun muassa Järvi-Suomessa ja Turun saaristossa.
Teollisuuden näkymät nähdään valoisampina, mikä osaltaan heijastuu teollisuusvaltaisten alueiden kohentuneisiin odotuksiin. Teknologiateollisuus on pärjännyt varsin hyvin ja lähitulevaisuuteen on positiiviset näkymät. Valmet Automotiven toiminnan laajennus sekä lisärekrytoinnit kohentavat näkymiä Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Turun seudulla lääketeollisuus ja koronakriisistä hyötyvä diagnostiikka-ala ovat vahvassa kasvussa. Meriteollisuudessa Rauman telakan tilauskanta ulottuu vuosikymmenen puoliväliin ja uusien sopimusten myötä näkymät vahvistuivat entisestään. Turun telakan nykyinen tilauskanta ulottuu 2020 luvun puoliväliin, mutta risteilyalan kriisin johdosta tulevaisuuden näkymät heikkenivät. Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa positiiviset odotukset pohjautuvat suurelta osin teknologiateollisuuden hyvään vireeseen.
Uusiutuvaan energiaan sekä bio- ja kiertotalouteen liittyviä investointeja on vireillä runsaasti. Panostukset bio- ja kiertotalouteen luovat pidemmällä aikavälillä pohjaa alueiden talouden kasvulle. Merkittävin käynnistyvä investointi on Metsä Groupin päätös Kemin biotuotetehtaasta, jolla on suuria myönteisiä vaikutuksia varsinkin Pohjois-Suomeen, mutta myös laajemmin koko maahan. Toisaalta Stora Enso on ilmoittanut aikovansa sulkea Veitsiluodon paperitehtaan vuoden loppuun mennessä, mikä synkentää Lapin näkymiä.
Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys huolestuttavat ja kohtaanto-ongelmat jatkuvat
Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoidaan jatkavan nopeassa kasvussa, mikä on suuri huoli alueilla. Myös nuorten työttömyys on koronakriisin myötä kasvanut ja nuorten vastavalmistuneiden pääsy työelämään on vaikeutunut varsinkin rajoitustoimista kärsineillä toimialoilla.
Osaavan työvoiman saatavuus ei työttömyyden kasvusta huolimatta ole juurikaan helpottunut ja ongelma tulee pahenemaan nopeasti, kun talous alkaa taas vetää. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla olevat tekijät eivät ole kriisin myötä poistuneet ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä it-alalla työvoiman kohtaanto-ongelmien ennakoidaan pahenevan. Ratkaisuja haetaan kehittämällä koulutusta enemmän työnantajien tarpeiden mukaiseksi. Myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa.
Koronakriisin myötä työn tekeminen varsinkin asiantuntijatyössä on muuttunut. Etätyön ja monipaikkaisen työn yleistyminen nähdään monissa seutukunnissa mahdollisuutena edistää alueen elinvoimaisuutta.
Lisätiedot:
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
johtava asiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 029 506 3739