Analyysi: Työllisyys laski vuonna 2024, mutta uusia työpaikkoja syntyi edellisvuotta enemmän
Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin mukaan uusia työpaikkoja syntyi runsaat 262 000 vuonna 2024. Niiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, vaikka työllisyys samalla laski. Tämä tarkoittaa, että rekrytointi uusiin työpaikkoihin onnistui aiempaa paremmin.
Työllisten kokonaismäärä laski vuonna 2024 kaikkiaan 26 000 henkilöllä. Myös työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen määrä supistui. Samalla niiden hakema henkilömäärä kuitenkin kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Toimipaikat hakivat kaikkiaan runsaat 634 000 henkilöä, joista uusiin työpaikkoihin noin 281 000 henkilöä. Työvoimapulan takia kaikkia uusia työpaikkoja ei saatu täytettyä, vaan niitä luotiin vuonna 2024 lopulta runsaat 262 000.
”Uusiin työpaikkoihin haettiin vuonna 2024 edellisvuotta vähemmän työntekijöitä. Uusia työpaikkoja kuitenkin syntyi hieman enemmän, koska työvoimapula väheni ja rekrytoinnit onnistuivat aiempaa paremmin. Analyysimme mukaan työvoimapula väheni edellisvuodesta selvästi ja miltei puolittui vuodesta 2022 vuoteen 2024”, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo.
Vuonna 2024 työvoimapulan arvioidaan olleen 42 200 henkilöä. Vuonna 2023 63 500 työpaikkaa jäi täyttämättä työvoimapulan takia ja vuonna 2022 81 500.
44 prosenttia toimipaikoista haki työntekijöitä uusiin työpaikkoihin
Työnantajat rekrytoivat työvoimaa kolmesta syystä. Ensinnäkin korvaamaan poistumaa kuten eläköityviä henkilöitä. Toiseksi johtuen vaihtuvuudesta eli siitä, että työlliset vaihtavat työpaikkoja. Kolmas syy rekrytoida on täyttää uusi työpaikka, jota toimipaikassa ei rekrytointihetkellä ole.
Vuonna 2024 noin 44 prosenttia toimipaikoista haki työvoimaa uusiin työpaikkoihin. Uusien työpaikkojen osuus kaikesta työvoiman hankinnasta oli suurin Hämeessä, Etelä-Savossa ja Lapissa, yli puolet kaikesta rekrytoinnista. Toimialoista eniten kokonaan uusia työpaikkoja syntyi maa-, metsä- ja kalataloudessa, rakentamisessa sekä kiinteistöalan toiminnassa.
Määrällisesti eniten työvoimaa uusiin työpaikkoihin hakivat vuonna 2024 terveys- ja sosiaalipalvelut. Kyse oli kuitenkin suurilta osin korvausrekrytoinnista, jossa olemassa olevaan työpaikkaan palkataan uusi henkilö pois lähteneen tilalle. Koulutuksessa, taidealalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa työvoiman hankinta oli laajinta suhteessa alan työllisiin.
Sosiaalisen median merkitys rekrytoinnissa kasvanut
Tärkeimmät hakukanavat uusien työpaikkojen täyttämiseen olivat vuonna 2024 työvoimapalvelut ja sosiaalinen media. Pidemmän aikavälin tarkastelussa voidaan havaita sosiaalisen median merkityksen kasvaneen, kuten muidenkin verkkopalveluiden ja -kanavien. Vaikka epävirallisten henkilöyhteyksien merkitys on ollut laskussa, esimerkiksi omaa henkilöstöä ja entisiä työntekijöitä hyödynnetään edelleen laajasti uusia työntekijöitä hakiessa.
Edellä mainitut tiedot käyvät ilmi tuoreesta TEM-julkaisusta. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen laatimaan edustavaan toimipaikka-aineistoon työvoiman hankinnasta.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 029 504 7118