Arviointi: Elinikäisen ohjauksen saatavuus ja laatu pääosin hyviä

Laaja-alainen katsaus Suomen opinto- ja uraohjauksen tilasta osoittaa, että palvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä ohjauksen laatuun ja saatavuuteen. Ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi mahdollistaa kehityksen seuraamisen pitkällä aikavälillä.

Elinikäinen ohjaus tarkoittaa erilaisia toimia yksilöiden koulutus- ja urasuunnittelun tueksi koko elämän ajan esimerkiksi oppilaitoksissa, työllisyyspalveluissa, nuorten palveluissa ja työpaikoilla. Elinikäistä ohjausta ei ole aiemmin Suomessa kartoitettu ja arvioitu näin laajasti ja kokonaisvaltaisesti eri sektoreilla.

Elinikäinen ohjaus koetaan pääosin toimivaksi

Elontila-arviointitutkimuksessa muodostettiin kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioitiin sen toimivuutta. 
Tutkimustulosten mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden yleinen mielikuva on, että ohjausta on tarvittaessa saatavilla. Ohjausta ei kuitenkaan ole tasapuolisesti tarjolla kaikilla alueilla ja kaikille kohderyhmille.

Työllisyyspalveluissa elinikäisen ohjauksen palveluita on yleisesti ottaen tarjolla laajasti, mutta asiakkaan päätymiseen soveltuvimman palvelun piiriin sisältyy sattumanvaraisuutta riippuen eri tekijöistä.

Nuorten ohjauspalveluiden räätälöinti nuorille ja matala kynnys edistävät palveluiden saavutettavuutta. Kaikkineen käyttäjien kokemukset Ohjaamoista, työpajoista ja etsivästä nuorisotyöstä ovat myönteisiä. 

Myös aikuisten arvioitiin voivan hyötyvän monialaisesta ohjauksesta.

Suositukset elinikäisen ohjauksen kehittämiseksi

Tutkijat antavat arviointitutkimuksen perusteella seuraavat toimenpidesuositukset:

• Yhdenvertaisuus urasuunnittelussa: Alueelliset erot palveluiden saatavuudessa on tunnistettava. Urasuunnittelutaitojen kehittäminen tulee lisätä systemaattisesti eri sektoreille, ja yksilöille on tarjottava ohjattuja mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen.
• Koordinoinnin tarve: Monialaisen elinikäisen ohjauksen kehittäminen vaatii yhteistyötä ja koordinaatiota. Eri sektoreiden yhteistyö tulee koordinoida sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että paikallisesti.
• Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen: Digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämisessä tarvitaan suunnitelmallisuutta saavutettavuuden parantamiseksi. Kasvokkaisten kohtaamisten saatavuus ei saa heikentyä. 
• Muutospaineet ohjausosaamisessa: Palveluiden kehittämisessä ja ohjausammattilaisten osaamisessa on huomioitava sosiokulttuurinen sensitiivisyys ja kestävä kehitys. 

Seurantakehikko tukee tiedolla johtamista

Seurantakehikon tavoitteena on mahdollistaa elinikäisen ohjauksen saatavuuden, laadun, tulosten ja vaikutusten sekä näiden kehityksen seuraaminen pitkällä aikavälillä. Seuranta ulottuu kansallisella tasolla yli sektoreiden. Seurantakehikko perustuu olemassa oleviin tietolähteisiin ja tutkimuksiin sekä kansallisiin strategioihin. 

Tutkijaryhmä ehdottaa kuutta seurantakohdetta, jotka ovat: 

1. Asiakkaiden kokemukset elinikäisestä ohjauksesta 
2. Elinikäisen ohjauksen palvelujärjestelmä 
3. Elinikäisen ohjauksen yhteiskunnallinen konteksti 
4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus elinikäisessä ohjauksessa 
5. Ekologisuus elinikäisessä ohjauksessa 
6. Elinikäisen ohjauksen politiikan ja poliittisen ohjauksen seuranta 

Arviointi ja seurantakehikko toteutettiin osana Elontila-tutkimusta, joka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaan elinikäisen ohjauksen laadun ja tiedolla johtamisen kehittämishankkeeseen vuosina 2022−2024. Tutkimushanke on toteutettu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Arviointitutkimuksen toteuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston johtama Elontila-konsortio, johon kuului tutkijoita Helsingin yliopistosta, Haaga-Heliasta, Jyväskylän yliopistosta, Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti osana ryhmittymää erikseen julkaistavan elinikäisen ohjauksen seurantakehikon.

Elontila-tutkimusryhmän toimintaa on tukenut työ- ja elinkeinoministeriön vetämä ohjausryhmä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Eveliina Vainikka, TEM, p. 0295 047 304
erityisasiantuntija Anna Toni, TEM, p. 0295 047 361
professori Janne Varjo, Helsingin yliopisto, janne.varjo(a)helsinki.fi
yliopettaja, Kalle Vihtari, Haaga-Helia, AOKK, kalle.vihtari(a)haaga-helia.fi