Elvytys toimii Eteläisessä Euroopassa

”On selvää, että voimakkaalla elvytyksellä on vaikutuksensa Euroopan maiden talouskasvuun ja työllisyyteen. Vaikutukset läikkyvät myös Suomen talouteen", kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi on kärvistellyt suhteettoman korkean ja nousujohteisen työttömyyden kourissa samaan aikaan, kun EU:n keskimääräiset työttömyysasteet ovat jatkaneet laskuaan ja ovat nyt ennätyksellisen matalalla tasolla. EU-alueen työttömyysaste on 5,8 prosenttia, kun Suomessa se on Eurostatin mukaan 9,5. Jäsenmaista enää vain Espanjassa työttömyysaste on hivenen korkeampi, mutta sielläkin työttömyys on ollut vähenemään päin.

Suomea ovat murjoneet talouden kriisit 

Järkeenkäypiä selityksiä Euroopan keskiarvoa korkeammalle työttömyysasteelle löytyy. Suomi on kärsinyt toinen toistaan seuranneista talouden kriiseistä. Kriisien ketju lähti liikkeelle USA:sta vuonna 2008 globaaliksi levinneestä finanssikriisistä ja sitä seuranneesta eurokriisistä, eikä julkisen talouden puskureita ole saatu täytettyä kriisien välillä.

Eurokriisin laannuttua vuonna 2020 globaali pandemia aiheutti lyhyen, mutta syvän taantuman maailmantalouteen. Sitä seurasivat tuotanto- ja toimitushäiriöt sekä energiahintojen jyrkkä nousu ja inflaation kiihtyminen.

Viimeisin kriiseistä on Venäjän vuonna 2022 aloittama sota Ukrainassa, jonka vaikutukset talouteemme ovat suuremmat kuin Etelä-Euroopan maihin. Seuraavakin kriisi sarastaa jo näköpiirissä, kun USA:n tuontirajoitteet heikentävät vientihyödykkeidemme kilpailukykyä. Vaikka tullit eivät toteutuisikaan siinä mitassa ja laajuudessa kuin aluksi pelättiin, on epävarmuus ehtinyt jo niittää talouden luottamusta ja investointeja.  

Inflaation hillitsemiseksi Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoa muutamaan otteeseen. Tämä oli lääkkeenä liika-annostus meidän talouteemme, sillä hintojen nousutahti oli muita euromaita hitaampi ja laski nopeammin. Tämä syrjäytti kulutuskysyntää, sillä kotitalouksien asuntovelat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, mikä nosti korkomenojen osuutta kulutusmenoissa enemmän kuin yleisesti euromaissa, joissa tapana on sitoa asuntolainat kiinteällä korolla pidemmäksi ajaksi.

Euroopan maissa työttömyys vähenee  

Myös Euroopan maiden matalaan työttömyyteen löytyy päteviä selityksiä. EU-alueen työttömyysaste on pudonnut tasaisesti vuodesta 2013 lähtien noin 12 prosentin tasosta alle kuuteen prosenttiin. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet eurokriisin hoidossa myönnetyt tuet ja lainat sekä EU:n yhteiset investointiohjelmat ja jäsenmaissa toteutetut työmarkkinareformit. Samalla myös teknologian kehitys on luonut uusia työpaikkoja erityisesti palvelusektorilla ja IT-alalla. Rakenteelliset uudistukset ovat tuottaneet tulosta lyhentäen työttömyysjaksoja ja vauhdittamalla työllistymistä. 

Koronapandemia pysäytti kaikkien EU-maiden nousukauden väliaikaisesti. EU27-maiden BKT laski 5,6 prosenttia. Pohjoisen Euroopan jäsenmaissa kokonaistuotannon pudotus oli selvästi pienempi kuin Eteläisen Euroopan maissa, joissa BKT supistui yli 8 prosenttia. Vaikka kaikki maat kärsivät sairastumisista sekä tartuntojen leviämistä hillitsevistä koronasuluista, eniten pandemian vaikutuksista kärsivät Etelä- ja Itä-Euroopan maat.

Pandemiaa seurasi massiivinen finanssipoliittinen elvytys

Talouden syvä pandemiashokki oli globaali ja ennakoimaton. EU:ssa nähtiin perusteltuna toteuttaa laaja, 750 miljardin euron yhteisvastuullinen investointi- ja elvytysohjelma (Next Generation EU), jolla yhtäältä tuettiin toipumista pandemiasta ja toisaalta haluttiin nopeuttaa edessä olevia välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Tukea ja lainoja kohdistettiin suhteellisesti eniten niihin maihin, joissa kehitys puhtaassa siirtymässä ja rakenteissa on jäljessä edistyneempiä talouksia.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta kohdennettiin huomattavalla painotuksella Kreikalle, Kroatialle, Espanjalle, Italialle, Romanialle, Puolalle ja Portugalille. Kaikille näille maille tukea myönnettiin yli 8 prosenttia suhteessa maan BKT:hen. Vertailun vuoksi Suomen osuudeksi määrittyi 0,7 prosenttia, ja myös muiden Pohjoismaiden osuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Monissa maissa toteutettiin samanaikaisesti kansallista elvytystä, myös meillä. Finanssipoliittinen elvytys oli siten erittäin massiivinen suhteessa talouksien kokoon. Tyypillisesti suhdannepoliittinen elvytys on parin prosentin suuruusluokkaa.

EU-elvytyspaketin vaikutukset läikkyvät Suomen talouteen

EU:n investointi- ja elvytysohjelman toimeenpano on saanut kritiikkiä tutkijoilta tuottavuushyödyistään. On kuitenkin selvää, että näin voimakkaalla elvytyksellä on vaikutuksensa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tukea eniten saaneiden maiden vuotuinen talouskasvu on ollut keskimäärin yli neljää prosenttia vuosina 2021–2024, siinä missä Suomen vuotuinen kasvu on ollut 0,6 prosenttia.

Suomelle tärkein vientialue on EU:n sisämarkkina. Investointi- ja elvytysohjelmasta on vielä puolet käyttämättä ja puolustusta ja sotilaallista varautumista suunnitellaan tuettavan lisää yhteisellä rahoituksella. Näin ollen on todennäköistä, että vahvat investointi- ja elvytystoimet läikkyvät Suomeen saakka suoraan ja jäsenmaista saapuvina tilauksina. 

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö