Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

EU:n digimarkkinasäädöksellä kohti tasapuolisempaa digitaalista toimintaympäristöä

työ- ja elinkeinoministeriö
Hannele Timonen
Julkaisuajankohta 25.11.2021 12.38
Kolumni
Hannele Timonen

Digitaalisilla verkkoalustoilla on nykyään tärkeä rooli arjessamme. Tavalliset ihmiset pystyvät eri verkkoalustoilla esimerkiksi vertailemaan hintoja, tekemään ostoksia verkossa, katsomaan videoita ja päivittämään somekanaviaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille suuret alustayritykset, eli niin sanotut kansainväliset digijätit, tarjoavat tehokkaan mahdollisuuden tavoittaa asiakkaita.

Digitaalisten verkkoalustojen merkittävä rooli arjessamme tarkoittaa myös, että suurilla alustayrityksillä on paljon valtaa markkinoilla ja niiden toiminta voi rajoittaa pienempien yritysten toimintamahdollisuuksia. Siksi EU:ssa onkin jo jonkin aikaa käyty keskustelua kilpailusääntöjen keinovalikoiman riittävyydestä digitaalisilla markkinoilla. 

Tähän asti EU on voinut puuttua epäoikeudenmukaisiin toimintamalleihin kilpailusääntelyn avulla tapauskohtaisesti ja vasta jälkikäteen. Digimarkkinat muuttuvat ja kehittyvät nopeasti ja markkinoille tulee jatkuvasti uudenlaisia toimintamalleja. Siksi EU:ssa on todettu tarve myös ennakoivalle sääntelylle. Tähän tarpeeseen EU haluaa vastata digimarkkinasäädöksellä, eli DMA:lla (Digital Markets Act).

Digimarkkinoiden portinvartijoille yhtenäiset pelisäännöt EU-alueella 

EU:n komissio antoi viime vuoden joulukuussa digitaalisia markkinoita koskevan asetusehdotuksen oikeudenmukaisten ja avointen digitaalisten markkinoiden turvaamiseksi. Uusilla säännöillä voitaisiin estää ennakolta EU:n sisämarkkinoiden ”portinvartijoita” eli suuria alustayrityksiä harjoittamasta asetuksessa tarkemmin määriteltyjä epäoikeudenmukaisia käytänteitä yrityksiä ja kuluttajia kohtaan. 

Monet EU-jäsenvaltiot ovat jo halunneet puuttua epäreiluiksi koettuihin käytänteisiin. Useassa maassa on jo annettu tai harkitaan annettavaksi kansallista sääntelyä digijäteille. Komission toiveena on, että digimarkkinasäädöksellä pystyttäisiin luomaan koko EU-alueelle yhteinen sääntely.

Asetusehdotuksen mukaan yritys nimetään portinvartijaksi, jos sillä on merkittävä vaikutus EU:n sisämarkkinoihin, se tarjoaa yrityksille tärkeän väylän asiakkaiden tavoittamiseen ja sillä on tai tulee todennäköisesti olemaan vakiintunut asema markkinoilla. Euroopan komissio tekee päätöksen siitä, mitkä yritykset nimetään portinvartijoiksi. Näiden verkkoalustojen tulisi jatkossa noudattaa digimarkkinasäädöksen velvoitteita ja kieltoja.

Digimarkkinasäädöksen mukaisia portinvartijoina toimivia ydinalustapalveluita (eng. core platform service) tarjoavia yrityksiä olisi EU:n alueella arviolta noin 10−15 kappaletta. Ydinalustapalveluita ovat verkossa toimivat välityspalvelut, hakukoneet, verkkoyhteisöpalvelut, videonjakoalustapalvelut, käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut, pikaviestipalvelut ja näitä palveluita tarjoavien yritystenmainontapalvelut. Siis melkoinen joukko liiketoimintamalleiltaan hyvin erilaisia palveluita.

DMA:n ensisijainen tavoite on edistää pienempien yritysten pääsyä markkinoille. Uusilla säännöillä estettäisiin markkinoiden keskittyminen vain harvojen yritysten haltuun. Lisääntyvän kilpailun seurauksena syntyy innovaatioita, jotka parantavat palveluiden laatua ja lisäävät kuluttajien valinnanvaraa.

Monenlaisia velvoitteita, joiden rikkomisesta merkittävät seuraamukset 

Komissio ehdottaa portinvartija-alustoille 20 velvoitetta, jotka perustuvat markkinoilla havaittuihin ongelmiin. Joihinkin ongelmiin komissio on jo aiemmin puuttunut kilpailusääntöjen perusteella. 

Portinvartijan on esimerkiksi annettava käyttäjille mahdollisuus poistaa laitteelle valmiiksi asennettuja ohjelmistosovelluksia sekä asentaa kolmansien osapuolten ohjelmistosovelluksia tai sovelluskauppoja. Portinvartijan pitää tarjota yrityskäyttäjille tehokas pääsy tietoihin, jotka syntyvät yrityksen ja sen palveluiden loppukäyttäjien toiminnasta ydinalustapalvelussa. Portinvartijoita myös kielletään yhdistelemästä ydinalustapalveluun annettuja henkilötietoja muista palveluista saatuihin henkilötietoihin ilman henkilötietojen kohteen suostumusta. Lisäksi portinvartijat eivät saa suosia palvelussaan omia palveluitaan tai tuotteitaan.

Asetuksen valvonnasta vastaisi ensisijaisesti Euroopan komissio. Velvoitteiden rikkomisista voitaisiin määrätä portinvartijalle sakkorangaistus, joka voisi olla enintään kymmenen prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Jos portinvartija rikkoo järjestelmällisesti velvoitteita, sille voidaan määrätä käyttäytymistä koskevia tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Puuttumiskeinot vastaavat pitkälti kilpailuoikeuden puolella jo käytössä olevia keinoja.

Asetus voimaan vuoden 2022 lopulla?

Euroopan neuvostossa jäsenvaltiot hyväksyvät neuvoston yleisnäkemyksen digimarkkinasäädöksestä Brysselissä 25.11.2021 pidettävässä kilpailukykyneuvostossa. Tavoitteena on, että Euroopan parlamentin mietintö valmistuu joulukuussa. Lopullinen sisältö sovitaan neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission kesken käytävissä kolmikantaneuvotteluissa. Tammikuussa EU-puheenjohtajuuskautensa aloittavan Ranskan kunnianhimoisena tavoitteena on saada neuvottelut asetustekstistä päätökseen mahdollisesti jo huhtikuussa 2022. On mahdollista, että asetus astuisi voimaan loppuvuodesta 2022.

Suomi tukee asetuksen ripeää valmistelua ja yhteisiä sääntöjä EU:n sisämarkkinoille. Asetuksen tehokkaan toimivuuden kannalta on tärkeää, että velvoitteet ovat oikeasuhtaisia ja tarkasti kohdennettuja taustalla oleviin ongelmiin nähden. Sääntelyn täytyy myös olla riittävän joustavaa, jotta erilaisten alustapalveluiden yksilölliset ominaisuudet voidaan ottaa huomioon. Siksi on perusteltua, että digijäteillä on mahdollisuus käydä vuoropuhelua komission kanssa velvoitteiden soveltamisesta käytännössä.

EU:n sisämarkkinoiden ystävänä Suomi tukee komission toimimista asetuksen yksinomaisena täytäntöönpanon valvonnasta vastaavana viranomaisena. Yhtenäinen sääntöjen noudattamisen valvonta kaikissa 27 EU-jäsenvaltiossa hyödyttää niin digijättejä, yrityskäyttäjiä kuin meitä kuluttajia. 

Hannele Timonen, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

 
Sivun alkuun