Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Hallituksen vastaus välikysymykseen (VK 1/2022 vp) energia- ja polttoaineiden hinnasta

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 22.2.2022 14.32
Välikysymysvastaus

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vastasi välikysymykseen energia- ja polttoaineiden hinnasta 22. helmikuuta 2022.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa Puhemies,

Talouden toipumisen lähtiessä liikkeelle koronakuopasta energian hinnat ovat Euroopassa nousseet merkittävästi viime syksyn aikana. Kysynnän ja tarjonnan välille syntyi epäsuhta. Hintojen nousut koskevat ennen kaikkea fossiilisia polttoaineita siis kaasun, hiilen ja öljyn - sekä päästöoikeuksia, jotka kaikki vaikuttavat myös sähkön hintaan. Sähköntuotantoa on siirtynyt kaasusta hiilelle - kaasun hinnan noustua voimakkaasti. Käytännössä polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnat moninkertaistuivat vuoden aikana. 

Kohonneet energian hinnat koskettavat kaikkia Euroopan maita. Fossiilisten polttoaineiden osalta tilanne on pitkälti yhtenevä koko Euroopassa, sähkön osalta vaihtelua on enemmän. 
Vaikka sähkön hinta on noussut Suomessakin voimakkaasti, on sähkön hinta meillä merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin Keski-Euroopassa.

Suomessa olemme huolehtineet monipuolisesta ja puhtaasta energiapaletista. Tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinenergialla on matalat tuotantokustannukset, mutta investointikustannukset ovat korkeat. Jos kysyntään pystytään vastaamaan näillä sähköntuotantomuodoilla, markkinahinta jää matalaksi. 

Sähkön johdannaismarkkinoiden perusteella hinnat näyttäisivät laskevan ensi kesään mennessä takaisin normaalille tasolle. Pörssisähkön hinta on jo laskenut huipustaan. Joulukuun 2021 tietojen perusteella sähkön kuluttajahinta on noussut Suomessa myös muita Pohjoismaita selvästi vähemmän. 

Tätä saattaa selittää se, että määräaikaisten sähkösopimusten osuus Suomessa on viime vuosina ollut noin puolet kaikista sähkösopimuksista. 

Liikennepolttoaineiden hinnat ovat nousseet vuoden 2021 aikana etenkin raakaöljyn kallistumisen, mutta myös biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristymisen ja biopolttoaineiden hintojen nousun myötä.

Maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat siis suoraan Euroopan ja myös Suomen polttoaineiden hintatasoon eikä nykyinen geopoliittinen tilanne paineita ainakaan kevennä. Venäjän yksipuoliset toimet Ukrainaa koskien, joita emme voi hyväksyä, lisäävät epävarmuutta energian maailmamarkkinoilla ja ennakoitavuus hintojen kehityksestä on nyt aiempaa heikompaa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus vastasi perjantaina energian hinnan nousuun monella tarpeellisella ja tehokkaalla toimenpiteellä. Vastaukset ovat hyvin konkreettisia ja rahalla mitattavissa. Työmatkavähennyksen enimmäismäärä korotetaan tämän vuoden verotuksessa 8 400 euroon. Kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan myös 20 prosentilla määräaikaisesti vuodelle 2022. Kriisin keskellä painivalle maataloudelle valmistellaan helpotusta tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikaisella poistamisella. Tämä käydään vielä läpi myös komission kanssa.

Ilmastoystävällisten investointien osalta valmistellaan lainatakausmalli kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Tarkoituksena on vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden merkittävää parantumista ja lämmitysjärjestelmien rakentamista uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviksi.

Lisäksi ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Työssä huomioidaan myös hallituksen ilmastotavoitteet.

Kallis energia pitää ottaa huomioon toimentulotuessa. Hallitus antaa tästä suosituksen vastuuviranomaisille: asumisen kustannusten nousu pitää laskea mukaan tukia myönnettäessä.

Pienituloisten kotitalouksien osalta energian hintojen nousua kompensoidaan myös suoraan yleisessä asumistuessa ja toimeentulotuessa. Toimeentulotuen asiakkaille Kela maksaa sähkölaskun joko kokonaan tai osittain. 

Hallitus laski viime vuonna teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle veron vähimmäistasolle. mikä tukee yritysten kilpailukykyä. Lisäksi sähkön siirtohintoja on huojennettu merkittävästi. 

Lisäksi kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä valmistellaan tulo- ja alueperusteista kohdennettua tukijärjestelmää kotitalouksille.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimista luopuminen ei tässä tilanteessa ole vaihtoehto. Uusiutuva energia ei ole syy hintapiikkiin. Kestävä vastaus on tehdä enemmän investointeja puhtaaseen energiaan Euroopassa.  Ilmastotoimista luopumisen hinta olisi huomattavasti ilmastotoimista aiheutuvaa hintaa korkeampi.  

Kysymyksessä ei eritellä mistä veronkorotuksista tai käyttökielloista luopumisesta olisi kyse mutta oletettavasti viitataan polttoaineiden valmisteveroihin ja kivihiilen kieltoon energiantuotannossa. Kivihiilen käytöstä energiatuotannossa luovutaan vuoteen 2029 mennessä asiasta säädetyn lain perusteella. 

Luopuminen kivihiilen käytöstä energiantuotannossa tukee hallituksen asettamaa hiilineutraaliustavoitetta vuodella 2035 ja vähentää samalla merkittävästi meidän riippuvuutta fossiilisesta energiasta. 

Ihmisten ja yritysten siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista muihin käyttövoimiin tuetaan määrätietoisesti. Koska hinnannousun taustalla on nimenomaan fossiilisten polttoaineiden hinnannousu, fossiilisista irtautuminen auttaa suojautumaan myös hinnannousua vastaan.
Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon toteutuvat tällä hetkellä suurelta osin markkinaehtoisesti eivätkä nämä investoinnit aiheuta lisärasitetta veronmaksajille. 

Hallitus ohjaa EU:n elvytysrahasta merkittävän summan kotitalouksien öljylämmityksen vaihtamiseen. Se on järkevää, koska öljyn hinta tullee jatkossakin vaihtelemaan ja vaihtoehtoiset lämmitystavat ovat kotimaisia

Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoitteen taustalla on jo useamman hallituksen sopima tavoite vähentää liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen perustuu yllä kuvattuun jakeluvelvoitteeseen. Polttoaineiden verotuksen tarkoituksena ei ole edistää biopolttoaineiden käyttöä, vaan verottaa kaikkia polttoaineita mahdollisimman objektiivisesti ja neutraalisti niiden energiasisällön ja elinkaarenaikaisen hiilidioksidipäästön perusteella.

Jakeluvelvoitteen käyttö biopolttoaineiden edistämiskeinona ei olisi nykyisten valtiontukisääntöjen mukaan sallittua, jos biopolttoaineiden verotaso olisi alennettu perinteisenä valtiontukilupaa edellyttävänä veronalennuksena.

Kaikki toimet, jotka vähentävät fossiilisen polttoaineen käyttöä vähentävät riippuvuuttamme muista maista ja parantavat samalla kauppatasetta. 

Sähköstämme yli 80 prosenttia ja jo lähivuosina liki kaikki tuotetaan hiilivapaasti uusiutuvilla ja ydinvoimalla, jolloin nouseva päästöoikeuksien hinta ei vaikuta siihen. Suomi tuo tällä hetkellä noin 20 % käyttämästään sähköenergiasta. Olkiluoto 3 ydinvoimalaitos ja nopeasti lisääntyvä tuulivoima tulevat jo tämän vuoden aikana lisäämään kotimaista sähköntuotantoa ja omavaraisuutta merkittävästi

Lisääntyvä tuulivoima muuttaa vuositaseen positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä, joissain skenaarioissa jo tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 

Vahvistuvien tuontiyhteyksien myötä Pohjois-Ruotsin vesivoima on entistä paremmin saavutettavissa vuoden 2025 jälkeen, mikä tasaa vuoden-aikaisvaihtelua ja äkillisiä muutoksia tuulivoiman tuotannossa. 

EU:n perussopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio päättää itse energiapolitiikastaan. Tästä syystä Suomen on vaikea puuttua toisten EU:n jäsenvaltioiden energiapoliittisiin ratkaisuihin. Toisaalta myöskään muut EU:n jäsenvaltiot eivät voi puuttua Suomen tekemiin valintoihin

Kuten kysyjät hyvin tietävät Suomi suhtautuu kriittisesti sosiaalirahaston perustamiseen. 

Arvoisa puhemies

Sähkö ja lämpö ovat yhteiskunnan perushyödykkeitä. Suomen energiapolitiikassa olemme tehneet paljon oikein. Panostamalla puhtaan kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoon suojaamme kotejamme ja talouttamme ulkoa tuotavien fossiilisten polttoaineiden nousevilta hinnoilta. Sähkö ja lämpö ovat toimitusvarmoja, eikä meillä ole laajaa energiaköyhyyttä. Sähköverkkomme on hyvässä kunnossa.

Olemme kuitenkin hyvin riippuvaisia tuontienergiasta ja sen myötä hinnan vaihteluista. Meidän kannattaakin panostaa entistä enemmän omavaraisuuteen energiantuotannossa sekä toimivaan sähköverkkoon. Investoinnit tuuleen, aurinkoon, bioenergiaan ja uusiin teknologioihin ovat yhä tärkeämpiä. Unohtamatta ydinvoimaa ja vesivoiman tuottamaa säätövoimaa osana energiapalettiamme. Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa toimitusvarmuuden vahvistaminen onkin keskeinen näkökulma.

Mika Lintilä
 
Sivun alkuun