Hallitus päivittää esitystään irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä
Hallitus on tehnyt saamiensa lausuntojen perusteella keskeisiä muutoksia esitykseen, jolla madallettaisiin työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita muutettaisiin alle 10 hengen yrityksissä, joka vastaa Tilastokeskuksen määritelmää mikroyrityksestä.
– Lausuntopalautteessa kritisoitiin 20 hengen rajaa liian korkeaksi, sillä alle 20 henkeä työllistäviä yrityksiä on valtaosa maamme yrityksistä. Myös kansainvälisesti raja oli korkea, sillä esimerkiksi Saksassa irtisanomissuoja on alhaisempi alle 10 hengen yrityksissä, työministeri Jari Lindström sanoo.
– Rajan alentaminen ei kuitenkaan muuta esityksen alkuperäistä tarkoitusta, työllistämisen kynnyksen alentamista pienissä yrityksissä. Tällä hetkellä työsuhdeturvaa koskevat säännökset nostavat merkittävästi rekrytointikynnystä erityisesti pienissä yrityksissä. Virherekrytoinnin korjaaminen on kohtuuttoman vaikeaa. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi rekrytointiriski, ministeri Lindström kuvaa.
Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi hallitus päätti kehysriihessä 2018 muuttaa työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevaa sääntelyä. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 5.7.–16.8.2018. Hallitus on tehnyt saamansa palautteen perusteella esitysluonnokseen seuraavat muutokset:
- Yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä kevennetään alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Alkuperäisen esitysluonnoksen mukaan muutos olisi koskenut alle 20 hengen yrityksiä.
- Henkilöperusteisen irtisanomisen perusteella asetettavaa työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli ns. karenssia lyhennetään 90 päivästä 60 päivään.
- Esitysluonnoksen pykälämuotoilua tarkistetaan.
Lindström: Mielivaltaiset irtisanomiset jatkossakin kiellettyjä
– Vaikka muutoksen valmistelu on lähtenyt yritysten tarpeista, emme missään vaiheessa ole unohtaneet työntekijöiden suojelua. Työmarkkinoista ei tule villiä länttä, eikä työntekijöitä voi jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti. Esityksemme noudattaa tarkasti perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia, ministeri Lindström korostaa.
Käytännössä säännös voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työnantajan määräämiä työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti. Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu moitittavasta menettelystä. Työntekijän tilapäinen alisuoriutuminen, vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät jatkossakaan oikeuttaisi irtisanomiseen.
Sovellettava irtisanomiskynnys määriteltäisiin perustuslain edellyttämällä tavalla riittävän tarkkarajaisesti. Lisäksi säännös täyttäisi sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan että ILOn yleissopimuksen 158 vaatimukset. Kummassakin Suomea sitovassa asiakirjassa työsopimuksen irtisanomiselta edellytetään pätevää syytä.
Tämän lisäksi hallitus on valmis perustamaan kolmikantaisen työryhmän YT-lain muutosten jatkovalmistelua varten ottaen soveltuvin osin huomioon marraskuuhun mennessä valmistuvan selvityshenkilöiden Katarina Murto ja Rauno Vanhanen tekemän selvityksen johtopäätökset.
Hallitus jatkaa esityksen valmistelua. Tarkoituksena on lähettää esitys lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi lokakuussa ja antaa eduskunnalle marraskuussa viikolla 47.
Ministeri Lindströmin esitysaineisto
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, p. 050 396 0199