Jokainen nuorelle avattu työpaikan ovi on askel kohti vahvempaa Suomea

Asiantuntijamme Janne Savolainen ja Jenni Wessman pureutuvat kolumnissaan nuorten työllisyystilanteeseen. Työnhaku ja statusvaihtelut ovat osa nuoren normaalia elämää, mutta tilanne muuttuu, mikäli työttömyysjaksot pidentyvät. Kolumni nostaa esiin pitkittyvän työttömyyden haasteen ja kokoaa hallituksen keskeisiä nuorten työllistymistä edistäviä toimia. Kirjoittajat myös rohkaisevat toimijoita rakentamaan laaja-alaista yhteistyötä nuorten pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen tulevaisuudessa.

Nuoren tilanne vaihtelee tyypillisesti työn ja opiskelun välillä. Väliin mahtuu myös työttömyysjaksoja. Työttömyysjaksojen pitkittymisellä voi kuitenkin olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten kiinnittymiseen työmarkkinoille. Työ ei nimittäin ole nuorelle vain toimeentuloa. Ensimmäiset työpaikat rakentavat nuoren osaamista, itseluottamusta ja kokemusta siitä, että kuuluu yhteiskuntaan.

Talouden elpyessä nuoret työllistyvät ensimmäisenä 

Nuorten työmarkkinatilanne reagoi herkästi talouden muutoksiin. Talouden heikentyessä nuorten työttömyys kasvaa ensimmäisenä ja talouden taas elpyessä usein juuri nuorten työttömyys alenee ensimmäisenä. 

Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä on tällä hetkellä korkeahko. Maaliskuun 2026 lopussa työttöminä työnhakijoina oli kaikkiaan noin 42 200 alle 25-vuotiasta nuorta ja noin 78 200 alle 30-vuotiasta. Määrä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaikka julkisesta keskustelusta voisi toisinaan sen kuvan saada. Viimeisten noin 15 vuoden aikana nuorten työttömyys on vaihdellut noin 25 000 ja 50 000 työttömän työnhakijan välillä eikä rakennetyöttömyyskään ole nuorilla juuri nyt poikkeuksellisen korkealla. Myöskään vastavalmistuneiden nuorten työllisyystilanne ei ole kovinkaan heikolla tasolla (VATT 22.4.2026). 

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvutrendi huolestuttaa

On oletettavaa, että tälläkin kertaa nuorten tilanne työmarkkinoilla parantuu ripeästi talouden vahvistuessa. Talouden haastava tilanne on kuitenkin vaikeuttanut nuorten työllistymistä ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Työttömyys on myös lisännyt nuorten epävarmuutta tulevaisuudesta ja ilmiöllä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten taloudelliset huolet ovat lisääntyneet ja tulevaisuuden usko on heikentynyt (OKM 2026:18).  

Lisäksi rakennetyöttömyyden sisällä on kuitenkin nähtävissä trendi nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Tämä on huolestuttavaa sen vuoksi, että pitkäaikaistyöttömyys on passiivista työttömyyttä ilman statuksen vaihtumista esimerkiksi palveluun osallistumisen vuoksi. Pitkäaikaistyöttömyys on paitsi kasvanut, mutta lisäksi se näyttää jäävän toistuvasti aiempaa korkeammalle tasolle talouden kasvaessa.  

Vaikka pitkäaikaistyöttömyys onkin selvästi yleisintä perusasteen ja toisen asteen varassa olevilla nuorilla, niin ilmiö saattaa ajan myötä rapauttaa uskoa koulutuksen positiivisista vaikutuksista työllistymiseen. Yli vuoden työttömänä olleiden nuorten kohdalla olisi keskeistä saada työttömyys katkaistua ja pidettyä osaaminen ajan tasalla.

Käynnissä on useita toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi

Viime vuosina Suomessa on pyritty vaikuttamaan positiivisesti nuorten työllistymiseen sekä kaupunkien ja kuntien omin toimin että muun muassa työnantajien palkkakustannuksia kompensoivalla nuorten työllistymissetelillä, jota laajennettiin tämän kevään kehysriihessä. Setelin myöntämisen edellytyksenä on nuoren työttömyysjakson pitkittyminen. Setelin käytön vähäisyydestä on jo ehditty uutisoida, mutta oletamme setelin käytön aktivoituvan, kunhan työvoimaviranomaiset ehtivät päivittää prosessinsa ja yritykset löytävät sopivia töitä tehtäväksi nuorille. 

Suoraan rekrytointia tukevien tekojen ohella hallitus päätti panostaa toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen ja kuntaekosysteemien tehokkaampaan hyödyntämiseen tukemalla naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistettavia nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä vähentäviä pilotteja (Valtioneuvoston tiedote 22.4.2026). Pilottien kohderyhmänä olisivat erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat 18–29-vuotiaat. Lähtökohtana olisi monialainen yhteistyö, jossa toimijat etsisivät yhdessä ratkaisuja sellaisissa naapurustoissa ja kaupunginosissa, joissa nuorten tuen tarve on suurin. Taustalla piloteille tukeaan tarjoaa myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuone, joka tuottaa kaupunkien kohderyhmän nuorista tilannekuvaa sopivien toimien kehittämiseksi sekä kohdentamiseksi. Tästä kerromme lisää kesän aikana.

Nuorten osallisuus on investointi tulevaisuuteen ja edellyttää jatkossa nykyistä laajempaa nuorisopoliittista yhteistyötä

Nuorten kiinnittymistä työyhteisöihin ja niiden sosiaalisiin suhteisiin sekä yhteiskunnan demokraattisiin rakenteisiin on tärkeä vaalia. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa niin talouteen, hyvinvointiin, demokratiaan kuin sukupolvien väliseen kestävyyteen.

Nykyiset työllistymistä edistäviin palveluihin tehtävät investoinnit sekä työnantajien rekrytointikyvykkyyden kasvattaminen ovat keskeisiä keinoja nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymiskehityksen torjunnassa. Lähivuosina myös paikallisten työllistymistä edistävien palveluekosysteemien on ehdottomasti lisättävä ja vahvistettava toimintansa vaikuttavuutta sekä tiivistettävä yhteistyötä nuorten tilanteen parantamiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii jo käynnissä oleva suurten kaupunkien ja valtion välinen yhteistyöryhmä.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden solmun avaaminen edellyttää työvoimapoliittisten toimien lisäksi laajempaa ja strategisempaa nuorisopoliittista yhteistyötä, kuin mihin olemme vielä yltäneet. Tarvitsemme hallinnonalojen jakaman yhteisen näkemyksen, yhteiseen suuntaan ohjaavat kannustimet, tavoitteet sekä resurssien kohdentamisen.  Esimerkiksi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämässä tutkimuksessa todettiin, ettei syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehty yhteystyö toimi parhaalla mahdollisella tavalla hallinnonalojen siiloutumisen takia (Eduskunta TrVM 9/2022). Yhteistyön parantamiseksi onkin jo ehdotettu päätöksentekorakenteiden parantamista esimerkiksi laatimalla parlamentaarinen visio nuorisopolitiikasta (OKM 2026:18) sekä rakentamalla päätöksentekoa tukeva tilannehuone (SM 2023:11).

Onnistumisemme nuorten pitkäaikaistyöttömyyden torjumisessa näkyisi suoraan nuorten arjessa: nuorilla olisi hyvä olla, heille kertyisi osaamista ja työkokemusta ja he kokisivat kuuluvansa yhteiskuntaan. Nuorten hyvinvointi ja osallisuus ovat Suomelle huomisen kasvun perusta ja investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Johtava asiantuntija Janne Savolainen, työ- ja elinkeinoministeriö
Erityisasiantuntija Jenni Wessman, työ- ja elinkeinoministeriö