Julkiset yrityspalvelut edelleen pirstaleisia

Juuri ilmestyneen, Broad Scope Management Consulting Oy:n toteuttaman Yrityspalvelut 2024+ -selvityksen havainto on, että julkinen yrityspalvelujärjestelmä on edelleen hajanainen ja pirstaleinen. Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta palvelujen kehitystyötä tosiasiassa ohjaa edelleen liiaksi hallinnollinen ja tuotelähtöinen ajattelu.

Eräät yrityspalvelutoimijat ovat kommentoineet, että selvitys ei esitä juuri mitään uutta. Tämä on aivan totta. Palvelujärjestelmää ei ole onnistuttu riittävästi uudistamaan, koska samat kysymykset ja haasteet nousevat pintaan vuodesta toiseen. Kommentoijilta voisikin kysyä, ovatko he itse olleet aktiivisia palvelujensa kehittämisessä.

Yksi tutkimuksen pääviesteistä on se, että yrityspalvelujen painopistettä tulisi siirtää yksittäisen yrityksen neuvonnasta yritysverkoihin ja –ekosysteemeihin. On yhä tavallista, että yritysneuvoja auttaa yksittäistä yrittäjää rahoitus-, lupa- tai vastaavan hakemuksen täyttämisessä. Digitaalisilla palveluilla näitä asioita voidaan kuitenkin yhä useammin hoitaa ilman henkilökohtaista neuvontaa. Yrityspalvelujen alueellisten ekosysteemipohjaisten mallien rakentamisesta on hyviä esimerkkejä Tampereelta ja Oulusta. Pitkäjänteistä yritysekosysteemien kehitystyötä on tehty myös esimerkiksi Vaasan energiaklusterin tai Ylä-Savon metsäkonevalmistuksen alihankintaverkostojen rakentamisessa.

Yrityspalveluja tulisi selvityksen mukaan suunnata yritysten elinkaaren mukaan rakennetuista palveluista (esim. aloittavat, kasvavat, lopettavat yritykset) yritysten erilaisiin muutostilanteisiin kuten laajoihin investointi-, kriisi-, omistajavaihdos-, työvoimapula- tai kansainvälistymistilanteisiin. Yksittäisistä palveluista ja tuotteista olisi päästävä asiakkaiden palvelutarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaaviin palvelukokonaisuuksiin. Esimerkiksi isoissa investointihankkeissa asiakkaan palvelutarve voi olla laajempi kuin vaikkapa yksittäinen rahoitustuote. Yritys voi näissä tilanteissa tarvita uutta työvoimaa tai isompia toimitiloja. Julkisten yrityspalvelujen tulisi keskittyä yksittäisten rahoitusvälineiden asemesta rahoituksen kokonaisratkaisujen rakentamiseen. Rahoituspalvelun lisäksi on kyettävä tunnistamaan, onko yrityksellä mahdollisesti muita tarpeita, joihin palveluekosysteemin avulla voitaisiin vastata.

TE-palvelujen siirtäminen valtiolta kuntien vastuulle on merkittävin lähiajan alueellisia yrityspalveluja koskeva uudistus. TE-palvelujen sijoittuminen samaan kokonaisuuteen kaupunkien ja kuntien elinvoima-, koulutus- ja kotoutumispalvelujen kanssa tuo uudenlaisia mahdollisuuksia ekosysteemipohjaiselle palvelulle. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että kuntien käsissä oleva kaavoitus ja maankäyttö vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen ja investointeihin, vaikkei niitä yrityspalveluiksi kutsutakaan. Sama koskee infran rakentamista ja asumisen palveluja. TE-palveluista osana kaupunkien ja kuntien laajaa elinvoimatehtävää ja yrityspalvelujen ekosysteemiä on toistaiseksi keskusteltu vähän. Työmarkkinatori nostetaan selvityksen kehittämisehdotuksissa tärkeänä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon mahdollistajana. Työmarkkinatoria voidaan kehittää edelleen yritysverkostoja ja ekosysteemejä tukeviksi. Yritykset käyttävät usein alihankintoja ensisijaisena työpanoksen hankinnan kanavana. Voisiko myös työmarkkinatoria kehittää alihankintaverkostojen rakentumista tukevana alustana?   

Yksi selvityksen kehittämisehdotuksista koskee yrityksiä koskevien monipuolisten tietolähteiden ja kehittyneiden analytiikkaratkaisujen hyödyntämistä. Yrityksistä kertyy eri paikkoihin merkittävä määrä tietoa, jota kokoamalla ja analysoimalla pystytään rakentamaan yritysten palvelutarpeiden kokonaiskuva ja kuvaamaan yksittäisten yritysten liiketoiminnan tilaa. Kokonaiskuvan mahdollistamiseksi selvitys peräänkuuluttaa kaikkien julkisten yrityspalvelujen hyödynnettävissä olevaa kansallista tietovarantoa, jotka palvelevat niin paikallista, alueellista kuin valtakunnallistakin tiedontarvetta. Selvitys suosittaa, että nyt käytössä olevien useiden asiointijärjestelmien sijaan yrityksille olisi suunnattu yksi kansallinen digitaalinen asiointiväylää sujuvan asioinnin ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien mahdollistajaksi. Tämä kehitystyö on käynnissä.

Monista kehitysaskeleistaan huolimatta julkisen yrityspalvelujärjestelmän kokonaisuus vaatii edelleen eri toimijoiden roolien ja työnjaon selkeyttämistä. Selkeyttämistä tarvitaan niin seudullisten yrityspalvelujen keskinäisissä kuin seudullisten ja valtakunnallisten yrityspalvelujen välisissä suhteissa. Seudullisten yrityspalvelujen ekosysteemisopimusjärjestelmä on nostettava uudelle tasolle ja otettava käyttöön kaikilla seuduilla. Sopimusrakenteen on oltava kansallisesti mahdollisimman yhtenäinen huomioiden kuitenkin elinkeinojen ja yrityspalvelutoimijoiden alueelliset erityispiirteet. Laaja-alaisia seudullisia yrityspalvelujen ekosysteemisopimuksia sisällöllisesti rajatummissa ja kohdennetummissa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksissa on tärkeää huomioida asiakkaiden ja alueiden tarpeista käsin koko laajan seudullisen yrityspalveluekosysteemin mahdollisuudet. Esimerkiksi monet innovaatiointensiiviset toimialat kuten peliala kertovat jatkuvasti yhä vaikeammista osaavan työvoiman saatavuuden ongelmista, joihin alueelliset palveluekosysteemit voivat osaltaan vastata.

Jarmo Palm, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö